Tämä artikkeli käsittelee Richard Edward Taylor:tä, aihetta, joka on herättänyt useiden ihmisten huomion ja kiinnostuksen viime vuosina. Richard Edward Taylor:stä on tullut ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa, koska se vaikuttaa eri aloilla, kuten kulttuurissa, politiikassa ja taloudessa. Tämän artikkelin aikana tutkitaan Richard Edward Taylor:een liittyviä eri näkökohtia, analysoidaan sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tarkastellaan Richard Edward Taylor:n historiallista kehitystä sekä sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Samoin esitellään erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Richard Edward Taylor:een, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä yleistä kiinnostavasta aiheesta.
Richard Edward Taylor | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. marraskuuta 1929 Medicine Hat, Kanada |
Kuollut | 22. helmikuuta 2018 (88 vuotta) |
Kansalaisuus | Yhdysvaltalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Albertan yliopisto Stanfordin yliopisto |
Instituutti | Stanfordin yliopisto |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1990) |
|
Richard Edward Taylor CC, FRS, FRSC, (2. marraskuuta 1929 – 22. helmikuuta 2018) oli kanadalais-yhdysvaltalainen fyysikko. Hän oli mukana löytämässä kokeellisia todisteita kvarkkien olemassaolosta Stanfordin hiukkaskiihdyttimen avulla. Vuonna 1990 hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Jerome Isaac Friedmanin ja Henry Way Kendallin kanssa saavutuksistaan, jotka koskivat elektronien epäelastista sirontaa atomiydinten tutkimuksessa.
Taylor suoritti perustutkintonsa Albertan yliopistossa Kanadan Edmontonissa, ja väitteli Stanfordin yliopistossa, missä hän pääsi työskentelemään Hiukkaskiihdytinkeskuksessa (Stanford Linear Accelerator Center eli SLAC). Vuoden 1971 hän vietti apurahan turvin Euroopassa CERNissä. Vuosina 1982–1986 Taylor oli SLACin tutkimusjohtajana, mutta palasi aktiivisen tutkimustyön pariin.
|