Owen Chamberlain
Nykyään Owen Chamberlain on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tekniikan ja globalisaation myötä Owen Chamberlain:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Olipa kyseessä työ, henkilökohtainen tai akateeminen, Owen Chamberlain on onnistunut vaikuttamaan merkittävästi kaikkiin nykyajan elämän osa-alueisiin. Siksi on tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti Owen Chamberlain:n vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme sekä sen vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Owen Chamberlain:stä, jotta lukijalle saataisiin laaja ja täydellinen näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
| Owen Chamberlain | |
|---|---|
 Owen Chamberlain |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. heinäkuuta 1920 San Francisco, Yhdysvallat |
| Kuollut | 28. helmikuuta 2006 (85 vuotta) Berkeley, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Chicagon yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja |
Enrico Fermi  |
| Instituutti | Kalifornian yliopisto, Berkeley |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Palkinnot |
Nobelin fysiikanpalkinto (1959) |
|
|
|
Owen Chamberlain (10. heinäkuuta 1920 – 28. helmikuuta 2006) oli yhdysvaltalainen fyysikko. Hän oli professori Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksella vuodesta 1948 lähtien. Hän sai Emilio Segrèn kanssa vuonna 1959 Nobelin fysiikanpalkinnon antiprotonin löytämisestä.
Elämäkerta
Chamberlain opiskeli fysiikkaa Kalifornian yliopistossa, mutta opinnot keskeytyivät toisen maailmansodan takia. Hän liittyi Manhattan-projektiin, jonka tehtävänä oli kehittää Yhdysvalloille ydinase. Tässä projektissa hän työskenteli yhdessä Emilio Segrèn kanssa sekä Berkeleyssä että Los Alamosissa.
Vuonna 1946 sodan päätyttyä Chamberlain jatkoi opintojaan Chicagossa Enrico Fermin ohjauksessa. Chamberlain vastaanotti tohtorin arvon Chicagon yliopistossa vuonna 1949.
Vuonna 1948 Chamberlain palasi Berkeleyyn, jossa hän keksi yhdessä Segrèn kanssa antoprotonin, mistä he saivat Nobelin fysiikanpalkinnon 1959. Chamberlain oli myös poliittisesti aktiivinen toimien rauhantyössä ja puhuen Vietnamin sotaa vastaan. Hän oli vaatimassa kolmen poliittisista syistä vangitun neuvostoliittolaisen fyysikon – Saharovin, Orlovin ja Sharanskyn – vapauttamista. 1980-luvulla hän oli perustamassa ydinaseiden vastaista liikettä. Chamberlain opetti Berkeleyssä vuoteen 1989 asti, ja kuoli Parkinsonin taudin komplikaatioihin vuonna 2006.
Lähteet
- ↑ Nobelprize.org
- ↑ Tietojätti. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X.
| ||||||||||||||||||
