Tässä artikkelissa tutkimme lisää Antony Hewish-aihetta, joka on kiinnittänyt viime vuosina asiantuntijoiden ja harrastajien huomion. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, käytännön sovelluksiensa ja eri alueiden merkityksen kautta, Antony Hewish on noussut kasvavaan kiinnostuksen aiheeseen akateemisessa ja ammatillisella alalla. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Antony Hewish:n eri puolia ja tarjoamaan täydellisen ja päivitetyn näkemyksen sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykymaailmassa.
Antony Hewish | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. toukokuuta 1924 Fowey, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kuollut | 13. syyskuuta 2021 (97 vuotta) |
Kansalaisuus | Britti |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Cavendish laboratorio |
Instituutti |
MRAO Cavendish laboratorio |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1974) |
|
Antony Hewish (11. toukokuuta 1924 – 13. syyskuuta 2021) oli brittiläinen radioastronomi. Hän oli ensimmäinen tähtitieteilijä, joka palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla vuonna 1974 yhdessä Martin Rylen kanssa. Hewish on Cambridgen yliopiston Cavendish-laboratoriossa emeritusprofessori ja tutkimusryhmän jäsen.
Hewishin opinnot Cambridgen yliopistossa keskeytyivät toisen maailmansodan takia. Hänet kutsuttiin ilmavoimiin, missä hän osallistui tutkan kehitystyöhön yhdessä Martin Rylen kanssa. Sodan jälkeen hän teki opintonsa loppuun ja liittyi Rylen tutkimusryhmään sai viran Cavendishin laboratoriossa. Hewish väitteli 1952. Ryhmä rakensi suuren radioteleskoopin, jonka avulla yksi Hewishin jatko-opiskelijoista, Jocelyn Bell Burnell, havaitsi radiolähteen, jota myöhemmin alettiin kutsua pulsariksi. Se, että Hewish ja Ryle saivat Nobelin mutta Bell ei kuulunut joukkoon, on herättänyt arvostelua. Toisten mielestä Bellin olisi ilman muuta kuulunut saada osuutensa Nobelista, toisten mukaan palkintoon johti laajempi tutkimustyö, muun muassa Rylen panos SAR-tutkien kehitystyössä.
|