Nykymaailmassa Dennis Gabor on tullut yhä tärkeämmäksi ihmisten elämässä. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Dennis Gabor on vaikuttanut merkittävästi päivittäiseen toimintaamme. Sen vaikutukset ovat niin laajat ja monipuoliset, että on mahdotonta sivuuttaa sen vaikutusta elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Dennis Gabor:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja sen roolia tulevaisuudessa. Epäilemättä Dennis Gabor on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, koska sen läsnäolo on kiistaton todellisuudessa, jossa elämme.
Dénes Gábor | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari |
Kuollut | 8. helmikuuta 1979 (78 vuotta) Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kansalaisuus | unkarilainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Berliinin teknillinen yliopisto |
Instituutti | Imperial College London |
Oppilaat | Eric Ash |
Tutkimusalue | fysiikka |
Tunnetut työt | hologrammit |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1971) |
|
Dennis Gabor (unk. Gábor Dénes; 5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari – 8. helmikuuta 1979 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli unkarilainen fyysikko, joka keksi hologrammit.
Gabor syntyi juutalaistaustaisille vanhemmille. Hän opiskeli insinööritieteitä Budapestissä ja Berliinissä saaden tekniikan tohtorin arvon 1927, jonka jälkeen hän alkoi työskennellä Siemens & Halske -yhtiöllä. Hän pakeni natseja 1933 Englantiin ja työskenteli Thomson-Houston -yhtiölle Warwickshiressä. Vuonna 1949 hän siirtyi Imperial College Londonin yliopistoon, jossa hän astui soveltavan elektronifysiikan virkaan.
Vuosien 1947-1948 aikana Gabor keksi hologrammit työnsä ohessa ja sai siitä Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1971. Hologrammeista ei tullut kaupallisesti käyttökelpoisia ennen laserin keksimistä 1960.
|