Isidor Isaac Rabi
Nykyään Isidor Isaac Rabi on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Nyky-yhteiskuntaan vaikutuksensa ansiosta Isidor Isaac Rabi on noussut keskustelunaiheeksi monilla aloilla politiikasta ja taloudesta populaarikulttuuriin ja teknologiaan. Näin merkittävällä vaikutuksella on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Isidor Isaac Rabi:n vaikutukset ja seuraukset jokapäiväisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme lisää Isidor Isaac Rabi:tä ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin tarjoamalla tietoon perustuvan ja relevantin näkökulman aiheeseen.
| Isidor Isaac Rabi | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. heinäkuuta 1898 Rymanów, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 11. tammikuuta 1988 (89 vuotta) New York, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Cornellin yliopisto Columbian yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Albert Potter Wills |
| Instituutti |
Columbian yliopisto MIT |
| Oppilaat |
Julian Schwinger  Norman F. Ramsey Martin L. Perl |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Palkinnot |
Nobelin fysiikanpalkinto (1944) |
 Nimikirjoitus |
|
|
|
|
Isidor Isaac Rabi (29. heinäkuuta 1898 – 11. tammikuuta 1988) oli yhdysvaltalainen fyysikko. Hän toimi New Yorkin Columbian yliopistossa vuodesta 1929 ja oli fysiikan professori vuodesta 1935. Vuonna 1944 hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon kehittämästään molekyylisuihkumenetelmästä, jolla voidaan määrittää ytimien magneettisia momentteja.
Rabi syntyi juutalaiseen perheeseen 1898 Rymanówin kaupungissa, joka kuului silloin Itävalta-Unkariin, nykyisin Puolaan. Perhe muutti seuraavana vuonna New Yorkiin, missä Rabi varttui Lower East Siden juutalaiskorttelissa ja Brooklynissa. Hän opiskeli ensin kemiaa Cornellin yliopistossa, mutta vaihtoi fysiikkaan ja Columbian yliopistoon, missä väitteli vuonna 1927. Hän sai stipendejä ja vietti kaksi vuotta Euroopassa, missä työskenteli Sommerfeldin, Bohrin, Paulin, Sternin ja Heisenbergin kanssa. Yhdysvaltoihin palattuaan Rabi meni töihin Columbian yliopistoon, missä hänestä tuli myöhemmin fysiikan professori. Toisen maailmansodan aikana hän osallistui MIT:ssä tutkan ja atomipommin kehitykseen. MIT:ssä hänestä tuli säteilylaboratorion tutkimusjaoksen johtaja. Häntä pyydettiin Manhattan-projektin apulaisjohtajaksi, mutta hän kieltäytyi koska piti tutkankehitystyötä tärkeämpänä. Hän toimi Manhattan-projektissa kuitenkin usein konsulttina.
Rabi meni naimisiin vuonna 1926 Helen Newmarkin kanssa ja sai kaksi tytärtä.
Rabin tärkein tieteellinen saavutus on 1930-luvulla kehitetty menetelmä, jolla voidaan määrittää atomien, atomiytimien ja molekyylien magneettisia momentteja. Näillä mittauksilla saadut tarkat tiedot tekivät mahdollisiksi atomikellon, maserin ja laserin kehittämisen sekä lääketieteessä käytetyt magneettikuvaukset.
Lähteet
- Tietojätti. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X.
Viitteet
- ↑ The Nobel Prize in Physics 1944 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)
- ↑ The Nobel Prize in Physics 1944 NobelPrize.org. Viitattu 13.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Mark Schulte: New York Jews won’t stop winning Nobel Prizes www.timesofisrael.com. Viitattu 13.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Isidor Isaac Rabi Encyclopedia Britannica
- ↑ a b Biography (From Nobel Lectures, Physics 1942–1962, Elsevier Publishing Company, Amsterdam, 1964) nobelprize.org. Viitattu 9.8.2012.
- ↑ I. I. Rabi, Nuclear Magnetic Resonance (NMR), and Radar US Department of Energy. Viitattu 9.8.2012.
| ||||||||||||||||||||||||||
