Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nicolaas Bloembergen:tä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaamme. Nicolaas Bloembergen on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena vuosien ajan, eikä sen merkitys ole vähentynyt ajan myötä. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Nicolaas Bloembergen:n eri puolia ja puolia sen alkuperästä sen rooliin nykymaailmassa. Tutkimme sen merkitystä, sen vaikutuksia ja vaikutusta eri aloilla sekä sen merkitystä suurelle yleisölle. Tämän tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme täydellisemmän ja rikastuttavamman kuvan Nicolaas Bloembergen:stä ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutuksia maailmaan, jossa elämme.
Nicolaas Bloembergen | |
---|---|
Nicolaas Bloembergen vuonna 1981 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. maaliskuuta 1920 Dordrecht, Alankomaat |
Kuollut | 5. syyskuuta 2017 (97 vuotta) |
Kansalaisuus |
Alankomaalainen Yhdysvaltalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Leidenin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Edward Mills Purcell ja Cor Gorter |
Instituutti | Harvardin yliopisto |
Oppilaat | Eli Yablonovitch |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot |
Nobelin fysiikanpalkinto (1981) Lorentz-mitali |
|
Nicolaas Bloembergen (11. maaliskuuta 1920 Dordrecht – 5. syyskuuta 2017) oli alankomaalainen fyysikko. Bloembergen, Arthur Schawlow ja Kai Siegbahn saivat Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1981. Bloembergenille ja Schawlowille palkinto annettiin laserspektroskopian kehittämisestä.
Käynnissä olleen toisen maailmansodan takia Bloembergen joutui muuttamaan Euroopasta Yhdysvaltoihin, jotta voisi jatkaa opiskelujaan. Opiskelupaikaksi hän valitsi Harvardin yliopiston. Vuonna 1958 hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen.
|