Nykyään Karl Alexander Müller on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Karl Alexander Müller on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja siitä on tullut keskeinen elementti keskustelussa jokapäiväisen elämän eri näkökohdista. Olipa kyseessä työpaikalla, koulutuksessa, politiikassa tai viihdealalla, Karl Alexander Müller on osoittautunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Karl Alexander Müller:een ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Karl Alexander Müller | |
---|---|
Karl Alexander Müller vuonna 2001. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. huhtikuuta 1927 Basel, Sveitsi |
Kuollut | 9. tammikuuta 2023 (95 vuotta) Zürich, Sveitsi |
Kansalaisuus | Sveitsiläinen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | ETH Zürich |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Tunnetut työt | suprajohtavuus keraamisissa aineissa |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1987) |
|
Karl Alexander Müller (20. huhtikuuta 1927 Basel – 9. tammikuuta 2023 Zürich) oli sveitsiläinen fyysikko. Hän ja Johannes Bednorz saivat vuonna 1987 Nobelin fysiikanpalkinnon suprajohtavuuteen liittyvästä työstään.
Müller syntyi Baselissa Sveitsissä vuonna 1927. Perhe muutti Itävaltaan pian hänen syntymänsä jälkeen isän musiikinopintojen vuoksi. Müllerin äiti kuoli vuonna 1938 hänen ollessaan 11-vuotias. Müller meni naimisiin Ingeborg Marie Louise Winklerin kanssa vuonna 1956. Heille syntyi yksi poika ja yksi tytär. Müller opiskeli ETH Zürich -yliopistossa opettajanaan Wolfgang Pauli. Tuolloin hän kiinnostui sähkötekniikasta. Valmistuttuaan hän työskenteli vuoden ja palasi takaisin opiskelemaan.
|