William Lawrence Bragg
Nykymaailmassa William Lawrence Bragg on aihe, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Siitä on tullut asiantuntijoiden ja mielipidejohtajien keskustelunaihe. William Lawrence Bragg:n merkitys on ylittänyt esteet ja saavuttanut planeetan kaikki kolkat ja vanginnut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti William Lawrence Bragg:n vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen ja paljon muuta.
| William Lawrence Bragg | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. maaliskuuta 1890 Adelaide, Australia |
| Kuollut | 1. heinäkuuta 1971 (81 vuotta) Ipswich, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kansalaisuus | Australialais-brittiläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Adelaiden yliopisto Cambridgen yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja |
J. J. Thomson  W. H. Bragg |
| Instituutti |
Victorian yliopisto Cambridgen yliopisto |
| Oppilaat |
John Crank Ronald Wilfried Gurney |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetut työt | Röntgendiffraktio |
| Palkinnot |
Nobelin fysiikanpalkinto (1915) Hughes-mitali (1931) |
|
|
|
William Lawrence Bragg (31. maaliskuuta 1890 – 1. heinäkuuta 1971) oli australialais-brittiläinen fyysikko, joka palkittiin isänsä William Braggin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnolla 1915 kiderakenteiden analysoimisesta röntgensäteilyllä.
Elämä
Lawrence Braggin isä William Bragg oli Lawrencen syntymäkaupungin Adelaiden yliopistossa matematiikan ja fysiikan professorina. Lawrence aloitti matematiikan opinnot samaisessa yliopistossa 14-vuotiaana 1904 ja valmistui 1908. Vuotta myöhemmin he muuttivat Englantiin Bragg vanhemman saatua viran Leedsin yliopistosta. Lawrence Bragg jatkoi opintoja Cambridgen Trinity Collegessa valmistuen 1912 pääaineenaan fysiikka. Saman vuoden syksyllä hän jo julkaisi tutkielman Max von Lauen havaitsemasta röntgendiffraktiosta lehdessä Proceedings of the Cambridge Philosophical Society. Lawrence Braggin 1912 löytämä röntgendiffraktion tulkintaan olennaisesti liittyvä linkki kiteen atomien välimatkan ja röntgensäteilyn sirontakulman välillä tunnetaan nykyään Braggin lakina.
Bragg meni naimisiin 1921 Alice Grace Jenny Hopkinsonin kanssa ja he saivat kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.
Ura
Vuosina 1912–1914 Lawrence työskenteli tiiviisti isänsä kanssa tutkien röntgensäteilyn diffraktiota kiteistä. He julkaisivat tuloksensa 1915, ja jo samana vuonna heidät palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla tästä tutkimuksesta, kun Lawrence oli vasta 25-vuotias. Lawrence on kaikkien aikojen nuorimpana Nobelin fysiikanpalkinnon saanut.
Vuodesta 1938 vuoteen 1953 Bragg toimi Cavendish-laboratorion kokeellisen fysiikan professorina Cambridgen yliopistossa. Tuona aikana laboratoriossa aloitettiin biologisten materiaalien, muun muassa proteiinien ja DNAn, tutkiminen röntgenkristallografialla. Sittemmin Nobel-palkitut Francis Crick ja James D. Watson (DNA) sekä Max Perutz (hemoglobiini) tekivät uraauurtavat löytönsä Braggin toimiessa laboratorion johtajana.
Lähteet
- ↑ WILLIAM LAWRENCE BRAGG Biography. American Institute of Physics (AIP). Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
- ↑ William Lawrence Bragg
- ↑ John Daintith: Biographical Encyclopedia of Scientists, Third Edition, s. 94. CRC Press, 2008. ISBN 9781420072716. Google book (limited preview). (englanniksi)
- ↑ Facts on the Nobel Prize in Physics nobelprize.org. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Nobelprize.org Lawrence Braggin elämäkerta (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta William Lawrence Bragg Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
