Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa 1935:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa tutkimme kaikkia näkökohtia, jotka tekevät 1935:stä kiinnostavan ja keskustelun aiheen. Opimme sen eri puolista, sen vaikutuksista elämäämme ja sen vaikutuksista kulttuurisella ja sosiaalisella alalla. Yksityiskohtaisen analyysin ja syvällisen tarkastelun avulla löydämme kaiken, mitä 1935:llä on tarjota ja miten se on merkinnyt ennen ja jälkeen historian. Valmistaudu uppoutumaan tälle jännittävälle matkalle ja löydä kaikki puolet, jotka tekevät 1935:stä tutkimisen arvoisen teeman.
3. tammikuuta – Kahdeksan suomalaista Inosta kotoisin ollutta kalastajaa hukkui Suomenlahdella jäätyään myrskyn irrottamalle jäälautalle ja kadottuaan sen mukana.
16. tammikuuta – Kivimäen hallitus antoi eduskunnalle yliopistolakiesityksen, jonka tarkoituksena oli hillitä vallinnutta kieliriitaa suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden välillä.
8. maaliskuuta – Suomessa kerättiin yli 100 000 nimen adressi kuolemanrangaistusta vastaan. Tämä oli vastareaktio oikeudenkäynnille, jossa vaadittiin kuolemantuomiota kommunistipoliitikko Toivo Antikaiselle. Antikainen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja luovutettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940. Adressin ansiosta Suomessa ei koskaan hyväksytty oikeiston vaatimaa lakia kuolemanrangaistuksesta.
2. toukokuuta – Raudun kirkonkylä Karjalan kannaksella oli vaarassa palaa voimakkaan tuulen lietsomassa tulipalossa mutta lopulta tuhoutui vain kolme asuinrakennusta ja 8 ulkorakennusta.
18. toukokuuta – Neuvostoliitossa 48 ihmistä sai surmansa, kun maailman suurin lentokone Tupolev ANT-20Maksim Gorki syöksyi maahan törmättyään toiseen pienempään lentokoneeseen Moskovan keskuslentokentän yläpuolella.
5. kesäkuuta – Neuvostoliitossa laskettiin rikosoikeudellinen ikäraja 12 vuoteen ja perustettiin erikoistuomioistuimia nuoria rikoksentekijöitä varten.
13. kesäkuuta – Suomessa vahvistettiin sterilisaatiolaki, jonka nojalla oikeus voi määrätä tylsämielisen, vähämielisen tai mielisairaan henkilön steriloitavaksi.
15. kesäkuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Eric Assmus ilmoitti pääministeri Toivo Kivimäelle, että sodan syttyessä Euroopassa Neuvostoliitto voi joutua oman turvallisuutensa vuoksi miehittämään eräitä osia Suomesta.
16. heinäkuuta – Joensuun lähellä Pielisensuun kylässä paloi Nobel Standardinpetroli- ja bensiinivarasto. Kaksi suurta petrolisäiliötä tuhonnut tulipalo aiheutti puolen miljoonan markan vahingot.
30. heinäkuuta − Ähtärin vuonna 1846 valmistunut puukirkko tuhoutui salamaniskun sytyttämässä tulipalossa.
3. elokuuta – Itävallassa vihittiin käyttöön Grossglocknerin alppitie, joka mahdollisti Alppien ylityksen autolla. Seuraavana päivänä tiellä järjestettiin auto- ja moottoripyöräkilpailut.
10. elokuuta – Puolan ulkoministeri Józef Beck saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen.
13. elokuuta – Pato-onnettomuus Oradassa Genovan pohjoispuolella, satoja hukkui.
31. elokuuta – Neuvostoliittolaisen kaivosmiehen Aleksei Stahanovin ilmoitettiin ylittäneen työnorminsa nelinkertaisesti. ”Stahanovilaisuus” sai alkunsa. Myöhemmin kerrottiin Stahanovin tekemistä vieläkin suuremmista työnormien ylityksistä.
7. lokakuuta − Kansainliiton neuvosto tuomitsi Italian hyökkääjäksi Abessinian sodassa.
9. lokakuuta − Aero Oy:nJunkers F 13 OH-ALI tuhoutui Tallinnan majakkalaivan läheisyydessä matkalla Helsingistä Tallinnaan. Kapteeni, mekaanikko ja neljä matkustajaa menehtyivät.
5. joulukuuta – Pääministeri Toivo Kivimäki esitti eduskunnalle hallituksen ulkopoliittisen selonteon, jonka mukaan Suomen ulkopoliittinen suuntautuminen tapahtui Skandinaviaan päin ja sen pohjana tuli olemaan pohjoismainen puolueettomuus.
7. joulukuuta – Helsinkiin saapuneet muiden Pohjoismaiden pääministerit ilmaisivat tyytyväisyytensä Suomen ulkopoliittiseen suuntaukseen.
8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 70 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi Helsingin Messuhallissa pidettiin juhlakonsertti, jossa orkesteria johti Sibeliuksen lanko Armas Järnefelt. Tämän jälkeen Sibelius ei enää osallistunut julkisiin tilaisuuksiin.
9. joulukuuta – Samuel Hoare ja Pierre Laval solmivat salaisen Britannian ja Ranskan välisen sopimuksen Abessinian alueiden luovuttamiseksi Italialle. Sopimuksen paljastuttua Hoare ja Laval joutuivat eromaan.
12. joulukuuta – Saksan salainen poliisi Gestapo kiihdytti katolisen kirkon ja sen viranhaltijoiden vainoja vangitsemalla useita pappeja.