Tänään esittelemässämme artikkelissa aiomme sukeltaa Willem Einthoven:n kiehtovaan maailmaan. Kautta historian Willem Einthoven on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja se on vanginnut taiteilijoiden, tiedemiesten, filosofien ja uteliaiden huomion. Seuraavilla sivuilla tutkimme Willem Einthoven:n eri puolia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen merkityksellisyyteen tieteen alalla. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja miten se on muokannut käsityksiämme ja uskomuksiamme ajan myötä. Valmistaudu uppoutumaan paljastavalle matkalle Willem Einthoven:n historiaan ja nykypäivään.
Willem Einthoven | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. toukokuuta 1860 Semarang, Indonesia |
Kuollut | 28. syyskuuta 1927 (67 vuotta) Leiden |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Franciscus Cornelis Donders |
Tutkimusalue | Fysiologia |
Palkinnot | Nobelin lääketieteen palkinto (1924) |
|
Willem Einthoven (21. toukokuuta 1860 Semarang, Indonesia – 28. syyskuuta 1927 Leiden) oli alankomaalainen lääketieteilijä. Hän keksi ensimmäisen käyttökelpoisen elektrokardiogrammin eli EKG:n vuonna 1903, ja sai vuoden 1924 lääketieteen Nobelin siitä hyvästä.
Ennen Einthovenin aikaa tiedettiin jo, että sydän tuottaa sähköisiä pulsseja, mutta niiden mittaamiseen ei ollut muuta keinoa kuin elektrodien kiinnittäminen suoraan sydänlihakseen.
Laitteen kehittämisen jälkeen Einthoven jatkoi lääketieteellisiä tutkimuksia ja kuvasi joukon sydämen toimintahäiriöitä. Vanhoilla päivillään hän tutki myös akustiikkaa.
|