Ilja Metšnikov
Nykyään Ilja Metšnikov on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, teknologiaan, kulttuuriin tai politiikkaan, Ilja Metšnikov:stä on tullut avainkappale nykyisessä dynamiikassa. Sen vaikutus on havaittavissa kaikilla alueilla, mikä synnyttää keskusteluja, kiistoja, edistysaskeleita ja merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Ilja Metšnikov:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset nykymaailmassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme Ilja Metšnikov:n tutkimukseen tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
| Ilja Metšnikov | |
|---|---|
| Илья́ Ильи́ч Ме́чников | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Илья́ Ильи́ч Ме́чников |
| Syntynyt | Ivanovka |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Leon Cienkowski ja Louis Pasteur |
| Oppilaat | Danylo Zabolotny (käännä suomeksi), Nikolai Gamaleja, Waldemar Haffkine, Jakov Bardah, Lev Tarasevitš, Ivan Savtšenko ja Alexandre Besredka |
| Tutkimusalue | Immunologia, mikrobiologia, gerontologia, patologia, embryologia ja immuunijärjestelmä |
| Palkinnot |
 Nobelin lääketieteen palkinto (1908) |
|
|
|
Ilja Iljitš Metšnikov (ven. Илья́ Ильи́ч Ме́чников, 15. toukokuuta (J: 3. toukokuuta) 1845 Ivanovkan kylä Harkovan lähellä – 15. heinäkuuta (J: 2. heinäkuuta) 1916 Pariisi) oli venäläinen mikrobiologi. Hän teki merkittävää tutkimustyötä immuunijärjestelmän tutkimuksessa. Hän sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1908 työstään fagosytoosin alalla.
Metšnikov syntyi vauraan maanomistajan perheeseen. Hän valmistui vuonna 1864 Harkovan yliopistosta, jatkoi opintojaan Gießenin, Göttingenin ja Münchenin yliopistoissa ja suoritti tutkimustyötä Italiassa. Vuonna 1868 hän väitteli tohtoriksi Pietarin yliopistossa.
Vuosina 1870–1882 Metšnikov toimi Odessan Novorossijskin yliopiston professorina. Hän erosi virastaan protestina hallituksen taantumuksellista koulutuspolitiikkaa vastaan. Vuonna 1886 hän perusti yhdessä Nikolai Gamalejan kanssa Venäjän ensimmäisen bakteriologisen tutkimusaseman. Vuonna 1887 Metšnikov muutti Pariisiin, jossa hän vuodesta 1888 lähtien toimi Pasteur-instituutin laboratorion johtajana ja vuodesta 1905 instituutin varajohtajana.
Metšnikov tutki muun muassa merieläinten alkionkehitystä ja havaitsi fagosytoosia meritähtien toukkavaiheessa.
Lähteet
- ↑ a b Aleksandr Prohorov (toim.), Большая советская энциклопедия, Moskova, The Great Russian Encyclopedia, , 3e painos (OCLC 14476314). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c Entsiklopedija ”Krugosvet” slovari.yandex.ru. Viitattu 18.3.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Ilya Mechnikov Nobelprize.org. Viitattu 16.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija slovari.yandex.ru. Viitattu 18.3.2010. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilja Metšnikov Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
