Henry Dale
Tässä artikkelissa Henry Dale:n aihetta käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta, tavoitteena tarjota lukijalle täydellinen ja päivitetty näkemys tästä kiinnostavasta aiheesta. Erilaisia Henry Dale:een liittyviä näkökohtia analysoidaan, mukaan lukien sen alkuperä, kehitys, nykyiset vaikutukset ja mahdolliset tulevaisuuden näkymät. Samoin esitellään erilaisia näkemyksiä ja alan asiantuntijoiden mielipiteitä, jotta saadaan kattava ja rikastuttava näkemys Henry Dale:stä. Lisäksi esitellään tapaustutkimuksia ja konkreettisia esimerkkejä, jotka havainnollistavat Henry Dale:n relevanssia ja merkitystä eri yhteyksissä. Tämän artikkelin avulla pyrimme antamaan lukijalle täydellisen käsityksen Henry Dale:stä, jotta he voivat syventää tietojaan ja saada laajan ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä mielenkiintoisesta aiheesta.
| Henry Dale | |
|---|---|
 Henry Dale |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. kesäkuuta 1875 |
| Kuollut | 23. heinäkuuta 1968 (93 vuotta) |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Ernest Starling ja John Newport Langley |
| Palkinnot |
 Nobelin lääketieteen palkinto (1936) |
|
|
|
Henry Hallett Dale (9. kesäkuuta 1875 – 23. heinäkuuta 1968) oli englantilainen aivotutkija. Hän sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1936 hermoimpulssien välittäjäainetta asetyylikoliinia (Ach) koskevista tutkimuksistaan yhdessä Otto Loewin kanssa. Dale havaitsi Ach:n mahdollisena hermojen tiedonsiirtoaineena, Loewi osoitti sen merkityksen hermostolle. 1940-luvulla käytiin kiivasta keskustelua synapsien luonteesta: Dale sanoi niiden toimivan kemiallisesti, monet muut että synapsi toimii sähköisesti. Nykykäsityksen mukaan suurin osa tiedonvälityksestä on kemiallista, mutta jotkut synapsit toimivat sähköisesti.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henry Dale Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
