Var1:n aihe on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Olipa kyseessä historiallinen aihe, julkisuuden henkilö tai tärkeä tapahtuma, var1 on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri tilanteissa. Vuosien varrella var1 on ollut tutkimuksen, pohdinnan ja analyysin kohteena, synnyttäen loputtomasti mielipiteitä, teorioita ja erilaisia näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti var1:n vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksia nykyään.
H. Robert Horvitz | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. toukokuuta 1947 Chicago, IL, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Harvard University (M.A. Biology), Harvard University (Ph.D. Biology) |
Väitöstyön ohjaaja | James D. Watson, Sydney Brenner ja Walter Gilbert |
Instituutti | Massachusetts Institute of Technology |
Tutkimusalue | biologia |
Tunnetut työt | Caenorhabditis elegans -sukkulamadon tutkiminen |
Palkinnot | Nobelin lääketieteen palkinto (2002) |
Aiheesta muualla | |
web.mit.edu/horvitz/www | |
|
Howard Robert Horvitz (s. 8. toukokuuta 1947) on yhdysvaltalainen biologi, joka löysi kaksi ensimmäistä solukuolemaan liittyvää geeniä. Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa (MIT) työskennellessään hänen tutkimustensa perusteella selvisi, että yhdellä sukkulamadon solukuolemageenillä on identtinen vastineensa ihmisessä.
Horvitz on saanut Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 2002 yhdessä Sydney Brennerin ja John E. Sulstonin kanssa.
|