Nykymaailmassa Jules Bordet on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyse tieteellisestä, yhteiskunnallisesta, poliittisesta tai kulttuurisesta alalla, Jules Bordet:stä on tullut kiinnostava kohde ja jatkuva keskustelu. Teknologian ja globalisaation myötä Jules Bordet on saanut uusia ulottuvuuksia ja haasteita vaikuttaen miljoonien ihmisten elämään ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Jules Bordet:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen merkitystä nykyisessä tilanteessa ja pohdimme sen tulevaisuutta.
Jules Bordet | |
---|---|
Jules Jean Baptiste Vincent Bordet | |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Jules Jean Baptiste Vincent Bordet |
Syntynyt | 13. kesäkuuta 1870 Soignies, Belgia |
Kuollut | 6. huhtikuuta 1961 (90 vuotta) |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Ilja Metšnikov |
Tutkimusalue | Mikrobiologia |
Palkinnot |
Fellow of the Royal Society (1916) Nobelin lääketieteen palkinto (1919) |
|
Jules Jean Baptiste Vincent Bordet (13. kesäkuuta 1870 – 6. huhtikuuta 1961) oli belgialainen immunologi ja mikrobiologi. Bordetella-proteobakteerit on nimetty hänen mukaansa.
Bordet valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1892 ja aloitti vuonna 1894 työskentelyn Pariisin Pasteur-instituutissa. Hän palasi Belgiaan ja perusti Brysseliin paikallisen Pasteur-instituutin vuonna 1901.
Yksi Bordet’n tunnetuimmista ansioista on hinkuyskän aiheuttavan Bordetella pertussis -bakteerin eristäminen Octave Gengoun kanssa vuonna 1906. Hänestä tuli vuonna 1907 bakteriologian professori Brysselissä.
Bordet’lle myönnettiin vuonna 1919 Nobelin lääketieteen palkinto.
|