Tässä artikkelissa perehdymme Howard Florey:een, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Howard Florey on ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun ja tutkimuksen kohteena. Vuosien varrella Howard Florey on osoittautunut määrääväksi tekijäksi ihmisten elämässä, ja se vaikuttaa heidän päätöksiinsä, käyttäytymiseensa ja käsityksiinsä. Kriittisen ja analyyttisen tarkastelun avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa aihetta tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään.
Howard Walter Florey | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. syyskuuta 1898 Adelaide, Australia |
Kuollut | 21. helmikuuta 1968 (69 vuotta) Oxford, Britannia |
Kansalaisuus | Australia |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Adelaiden yliopisto Cambridgen yliopisto |
Instituutti | Oxfordin yliopisto |
Tutkimusalue | bakteriologia, immunologia |
Palkinnot | Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto |
|
Howard Walter Florey (24. syyskuuta 1898, Adelaide, Australia – 21. helmikuuta 1968, Oxford, Britannia) oli australialainen tutkija, joka sai vuonna 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon yhdessä Alexander Flemingin ja Ernst Boris Chainin kanssa penisilliiniin liittyvästä tutkimuksesta.
Florey johti Oxfordissa ensimmäisten järjestelmällisesti penisilliiniä saaneiden potilaiden hoitoa ja tutkimusta. Hänellä oli keskeinen osa myös patologian kehittymisessä kokeelliseksi tieteeksi kotimaassaan Australiassa. Varhain urallaan hän kiinnostui ihmiskehon eritteissä esiintyvästä lysotsyymistä ja sen kyvystä tappaa bakteereja.
|