Tässä artikkelissa tutkimme [var1] perusteellisesti. Tutustumme kaikkiin [var1]:een liittyviin oleellisiin näkökohtiin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Kautta historian [var1] on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja vaikuttanut ihmiselämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, kulttuurisesta näkökulmasta sen vaikutuksiin teknologiaan. Lisäksi tutkimme asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkemyksiä aiheesta [var1] ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Tämä artikkeli toimii täydellisenä oppaana ymmärtääksesi perusteellisesti [var1] ja sen merkityksen nykymaailmassa.
Thomas Südhof | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. joulukuuta 1955 Göttingen, Länsi-Saksa |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Göttingenin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Victor P. Whittaker |
Instituutti |
University of Texas Southwestern Medical Center, Howard Hughes Medical Institute, Stanfordin yliopisto |
Tutkimusalue | biokemia |
Palkinnot |
Albert Lasker -palkinto (2013) Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (2013) |
Aiheesta muualla | |
med.stanford.edu/profiles/thomas-sudhof | |
|
Thomas Südhof (22. joulukuuta 1955 Göttingen, Länsi-Saksa) on saksalainen biokemisti. Hän on tutkinut erityisesti neuronien kommunikaatiota. Hänet palkittiin vuonna 2013 tutkimustensa ansiosta Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnolla, jonka hän jakoi James Rothmanin ja Randy Schekmanin kanssa.
Südhof syntyi Göttingenissä vuonna 1955 ja opiskeli Göttingenin yliopistossa. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi 1982, jatkoi samana vuonna neurotieteen opiskeluja Max Planck -instituutissa ja väitteli tohtoriksi myös neurotieteestä.
Väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Südhof teki University of Texas Southwestern Medical Centerissä, jossa liittyi vuonna 1983 Michael Brownin ja Joseph L. Goldsteinin laboratorioon. Brown ja Goldstein jakoivat fysiologian ja lääketieteen Nobelin vuonna 1985. Südhof onnistui tuona aikana kloonaamaan LDL-kolesterolin reseptorin geenin.
Südhof siirtyi vuonna 1991 Howard Hughes Medical Institute, ja hänestä tuli vuonna 2008 Stanfordin yliopiston molekyyli- ja solufysiologian professori. Südhof kiinnostui tutkimustyössään erityisesti siitä, miten aivojen neuronit kommunikoivat keskenään. Hänen tutkimustyönsä ansiosta tieto kommunikaatiosta on kasvanut selvästi. Hänet palkittiinkin ansioistaan vuonna 2013 Lasker-palkinnolla. Myöhemmin samana vuonna hän jakoi lääketieteen ja fysiologian Nobelin James Rothmanin ja Randy Schekmanin kanssa.
|