Albert Szent-Györgyi
Nykymaailmassa Albert Szent-Györgyi on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyseessä teknologia, lääketiede, politiikka tai kulttuuri, Albert Szent-Györgyi:stä on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe. Globalisaation ja sosiaalisen median edistymisen myötä Albert Szent-Györgyi on tullut helpommin saavutettavaksi ja merkityksellisemmäksi yhä useammalle ihmiselle ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Albert Szent-Györgyi:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään, mukaan lukien sen merkitys nykyisessä kontekstissa, Albert Szent-Györgyi paljastuu ratkaisevana pisteenä nykyajan panoraamassa. Seuraavilla riveillä analysoimme Albert Szent-Györgyi:n eri puolia ja sen roolia nykymaailmassa pyrkien ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä modernin elämän eri aloilla.
| Albert Szent-Györgyi | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. syyskuuta 1893 Budapest |
| Kuollut | 22. lokakuuta 1986 (93 vuotta) |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Hartog Jacob Hamburger |
| Tutkimusalue | Biokemia ja fysiologia |
| Palkinnot |
 Nobelin lääketieteen palkinto (1937) |
 Nimikirjoitus |
|
|
|
|
Albert Szent-Györgyi (16. syyskuuta 1893 Budapest – 22. lokakuuta 1986) oli unkarilainen fysiologi. Hänelle myönnettiin vuonna 1937 Nobelin lääketieteen palkinto, josta saadut palkintorahat hän lahjoitti Suomeen matkaaville unkarilaisille talvisodan vapaaehtoisille 1939. Hän toimi myös toisen maailmansodan aikaisessa vastarintaliikkeessä ja otti sodan jälkeen osaa Unkarin sisäpolitiikkaan.
Szent-Györgyi tutki 1940-luvulta alkaen lihaksen supistusmekanismia. Sitä ennen hän oli eristänyt heksuronihapon, jonka hän osoitti olevan identtinen c-vitamiinin kanssa.
Lähteet
- ↑ Mil.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, p. 847
| ||||||||||||||||||||||
