Osmiumtetroksidi
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Osmiumtetroksidi, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion eri tieteenaloista ja kiinnostuksen kohteista. Osmiumtetroksidi on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena aikojen saatossa, sen vaikutukset ja merkitys ovat kiistattomia _var2-kentässä. Kattavalla lähestymistavalla tutkitaan erilaisia näkökulmia, tutkimuksia ja mielipiteitä Osmiumtetroksidi:stä, jotta tästä aiheesta saadaan kattava ja päivitetty näkemys. Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota yksityiskohtainen ja kriittinen näkemys Osmiumtetroksidi:stä, sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen seurauksiin yksilötasolla, tarkoituksena rikastaa sitä lukevien tietoja ja ymmärrystä.
| Osmiumtetroksidi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | OsO4 |
| Moolimassa | 254,23 g/mol |
| Ulkomuoto | kellertäviä kiteitä |
| Sulamispiste | 40,25 °C |
| Kiehumispiste | 129,7 °C |
| Tiheys | 4,91 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 6,5 g/100 ml |
Osmiumtetroksidi on kemiallinen yhdiste, jonka kaava on OsO4. Sitä syntyy varsinkin hienojakoisen osmiumjauheen hapettuessa ilman hapen vaikutuksesta. Sitä käytetään väriaineena elektronimikroskooppikuvauksessa kontrastin parantamiseksi ja alkeenien hapettamiseen dioleiksi yhdessä N-metyylimorfoliini-N-oksidin tai eräiden muiden ko-hapettimien kanssa. Se on erittäin myrkyllistä. Pieninäkin annoksina se on paikallisesti sekä iholla että hengitysteissä ärsyttävää. Sen tiedetään aiheuttavan pysyviäkin sarveiskalvon vaurioita ja keuhkotulehduksia. Eläinkokeissa se on aiheuttanut keuhkoödeemaa ja kuolemia.
Lääkkeenä
Osmiumtetroksidia eli niin sanottua osmiumhappoa on käytetty yhdessä kortikosteroidien kanssa nivelreuman hoitoon valikoiduissa tapauksissa kemiallisen synovektomian menetelmänä, eli sillä on pyritty tuhoamaan paikallisesti kipeytyneitä, sairauden runtelemia polvinivelen pehmytosia, erityisesti nivelvoidekalvoja. Kunnollinen näyttö tämän hoidon tehokkuudesta puuttuu.
Lähteet
- ↑ a b E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 484. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ Christen M. Giandomenico :Platinum-Group Metals, Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 01.07.2013
- ↑ Osmiumtetroksidi tyosuojelu.fi. 2007. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 13.6.2019.
- ↑ Niilo Pesonen ja Eero Ponteva: Lääketieteen sanakirja, s. 436. Helsinki: WSOY, 1972.
- ↑ Mauno Airaksinen: ”Muita reuman hoidossa käytettyjä lääkeaineita”, Farmakologia ja toksikologia, s. 382. Kolmas painos. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1.
- ↑ Pekka Hannonen: Kemiallinen synovektomia Suomalainen lääkäriseura Duodecimin julkaisuja. 13.8.2009. Viitattu 13.6.2019.
