Kiehumispiste

Nykyään on kiistatonta, että Kiehumispiste:llä on ratkaiseva rooli yhteiskunnassamme. Kiehumispiste:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe, olipa sen vaikutus päätöksiimme, teknologian kehitykseen tai historiallinen merkitys. Sen merkitys kattaa laajan kirjon alueita politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme Kiehumispiste:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Kiehuvaa vettä.
Veden kiehumispiste paineen funktiona.

Kiehumispiste on se lämpötila, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nesteeseen kiehumiskohdassa kohdistuva kokonaispaine. Kokonaispaine on ulkoinen paine, johon on lisätty nesteessä muodostuvien kuplien kokema hydrostaattinen paine. Kiehuminen eroaa haihtumisesta siten, että kiehumisessa höyryä muodostuu myös nesteen sisällä eikä vain pinnalla. Veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Nesteen normaali kiehumispiste on lämpötila, jossa höyrynpaine on 101 325 Pa.

Veden kiehumispiste alenee, kun ulkoinen paine pienenee (tyhjötislaus) ja vastaavasti nousee, kun ulkoinen paine kasvaa (painekattila). Esimerkiksi 900 mbar:n ilmanpaineessa kiehumispiste on 96,7 °C ja 1 040 mbar:n paineessa 100,7 °C. Tyhjiössä (paine luokkaa 1 Pa tai alle) monet aineet kiehuvat hyvin matalassa lämpötilassa.