Sulamispiste
Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Sulamispiste, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Sulamispiste on aihe, joka on vaikuttanut kaikenikäisiin ihmisiin ja eri yhteiskunnan alueilta. Syntymisestään lähtien Sulamispiste on herättänyt keskustelua eri aloilla ja synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa käsittelemme Sulamispiste:n tärkeimpiä näkökohtia analysoimalla sen kontekstia, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyään. Lisäksi tutkimme mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia, joita Sulamispiste:llä voi olla tulevaisuudessa. Liity meihin tälle Sulamispiste-kiertueelle ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on meille tarjota!
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon. Käänteinen reaktio, muutos nestemäisestä olomuodosta kiinteään tapahtuu jähmettymispisteessä.
Jään sulamispiste on noin 0 °C paineesta riippuen.
Korkein tunnettu sulamispiste normaalipaineessa on grafiitilla, noin 3 675 °C.
Alkuaineiden sulamispisteitä
| Aine | Sulamispiste (°C) |
|---|---|
| Osmium | 3 033 |
| Kulta | 1 064 |
| Uraani | 1 132,2 |
| Lyijy | 327,46 |
| Kupari | 1 084,62 |
| Rauta | 1 535 |
| Alumiini | 660,32 |
| Magnesium | 650 |
| Litium | 180,54 |
| Radon | −71,15 |
| Vety | −259,14 |
| Platina | 1 770 |
| Tina | 231,93 |
Toisin kuin kiehumispiste sulamispiste ei juuri riipu paineesta.
Sulamispiste voidaan määrittää tarkasti vain puhtaille aineille. Metalliseokset jähmettyvät lämpötila-alueessa. Jähmettyminen alkaa likviduslämpötilan alapuolella ja on täydellinen soliduslämpötilasta. Nopean jäähtymisen aikana jähmettyminen alkaa likviduksen alapuolelta. Sula on tällöin alijäähtynyt. Likviduksen ja soliduksen välissä esiintyvää sulan ja kiinteän olomuodon sekoitusta kutsutaan faasitasapainopiirrosten puuroalueeksi.
Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 1.3.2014.