Hopeanitraatti
Tässä artikkelissa tutkimme Hopeanitraatti:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja eri näkökulmia ilmiöön. Hopeanitraatti:llä on ollut keskeinen rooli elämämme eri osa-alueilla syntymästään ajan myötä kehittyneeseen kehitykseen ja se on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja pohdintoja eri aloilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Hopeanitraatti:een liittyviä syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kaikille tärkeästä aiheesta.
| Hopeanitraatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | AgNO3 |
| Moolimassa | 169,8731 g/mol |
| Ulkomuoto | valkoinen kiinteä aine |
| Sulamispiste | 212 °C (485 K) |
| Kiehumispiste | 444 °C (717 K) |
| Tiheys | 4,35 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 219 g/100 ml (20 °C) |
Hopeanitraatti (AgNO3) on kemiallinen yhdiste, joka koostuu Ag+- ja nitraatti-ionista (NO3-). Se on hajutonta, väritöntä, läpinäkyvää tai valkoista kiteistä ainetta. Hopeanitraatti on valolle herkkä, myrkyllinen ja syövyttävä aine, jota käytetään muun muassa valokuvauksessa filmin raaka-aineena. Tunnetuin reaktio on saostuminen liuoksesta hopeakloridina, AgCl. Hopeanitraattikiteitä voidaan valmistaa liuottamalla hopeaa typpihapossa, minkä jälkeen liuos haihdutetaan. Se värjää helposti ihoon tummanharmaita tahroja.
Hopeanitraatti on ympäristölle haitallista ja myrkyllistä erityisesti kaloille. Hopeanitraattia epäillään karsinogeeniksi.
Hopeanitraatin moolimassa on 169,89 g/mol, sulamispiste 212 °C, hajoaa alle kiehumislämpötilansa 444 °C:ssa, tiheys 4,35 g/cm3, liukoisuus veteen erittäin hyvä 219 g/100 ml (20 °C) ja CAS-numero 7761-88-8.
Käyttö lääketieteessä
Hopeanitraattia on ollut saatavana apteekkituotteena nimellä Lapis. Hopeanitraatti eli laapis on adstringentti, ja sitä käytetäänkin kauterisaatioon; laapiksella kauterisointi eli laapistaminen on ollut tavallinen hoitotoimenpide nenäverenvuotoon.
Laapista on käytetty myös haavanhoitoon, jossa se avohaavaan siveltynä kirvelee voimakkaasti ja on saanut siitä nimen ”helvetinkivi”. Hopeanitraattiliuoksella on hoidettu myös vauvojen silmätulehdusta sekä känsiä.
Käyttö kotitaloudessa
Laapiskiveä on käytetty lakanoiden ja muiden liinavaatteiden sekä vaatteiden nimikointiin kastamalla esimerkiksi sulkakynä mietoon laapisliuokseen ja kirjoittamalla nesteen avulla tekstiiliin omistajan nimikirjaimet. Teksti tulee näkyviin vasta, kun tekstiili on ollut alttiina auringonvalolle, mutta sen jälkeen laapiksella tehty nimikointi kestää hyvin pesuja ja muuta kulutusta. Hopeanitraatilla voi myös värjätä mustaksi kasvikuituja ja luuta.
Lähteet
- ↑ Silver Nitrate (Hopeanitraatti) Käyttöturvallisuustiedote. 13.12.2021. Sigma-Aldrich/Merck. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 98. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b Hopeanitraatin kansainvälinen kemikaalikortti
- ↑ Drake, Richard L. & al.: Gray's Anatomy for Students, s. 1028. Churchill Livingstone, 2005. ISBN 978-0-443-06612-2. (englanniksi)
- ↑ Pirilä, Tapio ja Hytönen, Maija: Nenä ja nenän sivuontelot Therapia Fennica.fi. Kandidaattikustannus Oy. Arkistoitu 5.7.2014. Viitattu 23.7.2011. ()
- ↑ a b Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 674. WSOY, 1958.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hopeanitraatti Wikimedia Commonsissa
