Nykymaailmassa 1973:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Yhteiskuntavaikutuksistaan talouteen 1973 herättää lukuisia keskusteluja ja keskusteluja eri aloilla. Sen tärkeyden vuoksi on erittäin tärkeää analysoida huolellisesti 1973:een liittyvät keskeiset näkökohdat sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme 1973:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Vuosi 1973 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
1. tammikuuta – Kaksi vuotta koekäytössä ollut postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa virallisesti käyttöön.
1. tammikuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi uuden vuoden saarnassaan Yhdysvaltain toiminnan Vietnamissa luonnehtien sitä ”mielettömäksi ja rikolliseksi tuhotyöksi”.
9. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkosen suostuttua toimikautensa jatkamiseen poikkeuslailla hallitus antoi sitä koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Perustuslakivaliokunta aloitti lakiesityksen käsittelyn seuraavana päivänä.
14. tammikuuta – Elvis Presley piti suurkonsertin Havaijilla, jota seurasi suorana lähetyksenä yli 1,5 miljardia ihmistä ympäri maailman. Maailman ensimmäinen konsertti joka välitettiin satelliitilla ympäri maailman.
17. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 170–28 poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella 1. maaliskuuta 1974 alkaen. Yksi Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja äänesti tyhjää. Pääministeri Kalevi Sorsa syytti puheessaan poikkeuslakia vastustaneita kansanedustajia ”sisäpoliittisesti taantumukselliseksi, ulkopoliittisesti arveluttavaksi äärioikeistolaiseksi ryhmittymäksi”.
18. tammikuuta – Eduskunnan puhemies V. J. Sukselainen vaati valtiopäivien päättäjäisissä kansanedustajilta arvokkaampaa esiintymistä. Sukselainen katsoi erityisesti eräiden SMP:n edustajien käyttäytymisen päättyneiden valtiopäivien aikana alentaneen eduskunnan arvovaltaa ja uhkasi puhemiesneuvoston ryhtyvän kurinpalautukseen, ellei järjestys eduskunnassa muutoin palaudu.
23. tammikuuta – Noin tuhat vuotta levossa ollut tulivuoriHelgafjell purkautui Islannin etelärannikolla. Heimaeyn saarella olleesta Vestmannaeyjarin kaupungista tuhoutui yli 200 taloa. Tuli, laava ja tuhka peittivät suuren osan koko saaresta.
8. helmikuuta – Kyproksen arkkipiispa Makarios III valittiin maan presidentiksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Hänelle ei ollut ilmoittautunut määräaikaan mennessä yhtään vastaehdokasta.
15. helmikuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:n eduskuntaryhmästä katsottuaan tulleensa syrjityksi puolueessa. Ehrnrooth oli vastustanut jyrkästi presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeuslailla. Toinen poikkeuslakia vastustanut RKP:n edustaja Victor Procopé ilmoitti pysyvänsä toistaiseksi RKP:n eduskuntaryhmässä.
20. helmikuuta – Noin 500 oppikoulussa järjestettiin Suomen ensimmäiset kouluneuvostovaalit. Porvaririntama ja sitoutumattomat oikeistolaiset saivat annetuista äänistä 43 prosenttia, vasemmistolainen ”yleisdemokraattinen rintama" 34 prosenttia, keskusta 8 prosenttia ja poliittisesti tunnistamattomat ryhmät 13 prosenttia. Hylättyjä ääniä oli kaksi prosenttia.
23. helmikuuta – Leningradin kaupungin viranomaisten ilmoitettiin ryhtyneen koviin otteisiin päihtyneiden suomalaisturistien saamiseksi kuriin. Sakkorangaistukset korvattiin arestilla ja arestiin otetuilta ajettiin tukka pois.
maaliskuu
5. maaliskuuta – Kaksi Lontooseen matkalla ollutta espanjalaista matkustajakonetta törmäsi toisiinsa Ranskan yläpuolella lähellä Nantesin kaupunkia. Toinen koneista syöksyi maahan, jolloin 68 ihmistä sai surmansa. Toinen teki onnistuneen pakkolaskun. Ranskan lennonjohtajat olivat tapahtumahetkellä lakossa ja useat lentoyhtiöt aloittivat Ranskan ilmatilan boikotoinnin.
7. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen sanoi, ettei ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamoa ollut syytä asettaa syytteeseen valtakunnanoikeudessa, vaikka Linnamo olikin menetellyt Zavidovo-jutun yhteydessä selvästi lain vastaisesti.
18. toukokuuta – Zavidovo-vuodon oikeuskäsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati entiselle kauppa- ja teollisuusministerille Seppo Lindblomille ja presidentin kansliapäällikölle Antero Jyrängille rangaistusta virkavirheestä ja salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
6. kesäkuuta – Ruotsin valtiopäivät hyväksyi perustuslain muutoksen, joka poisti kuninkaalta hänen valtansa muodollisetkin rippeet. Laki määrättiin tulevaksi voimaan kuningas Kustaa VI Aadolfin kuoltua.
13. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron kansliapäällikkö Antero Jyrängille. Jyränki oli pyytänyt eroa virastaan, koska hän katsoi Zavidovo-jutun heikentäneen oleellisesti hänen mahdollisuuksiaan sen hoitamiseen.
6. elokuuta – Kova tuuli irrotti Pyhäjärven ylittävän, rakenteilla olleen Nokian ja Pirkkalan välisen yhdystien siltalohkon ankkureistaan. Betoninen 70 metrin pituinen ja 280 tonnin painoinen lohko ajelehti lähelle TampereenPispalan rantaa ja hinattiin myöhemmin takaisin paikoilleen.
15. elokuuta – Yhdysvallat lopetti Kambodžan pommitukset päättäen 15 vuotta kestäneet sotatoimet Kaakkois-Aasiassa.
1. syyskuuta – Libyan vallankumousneuvosto ilmoitti kansallistaneensa kuusi ulkomaista öljy-yhtiötä.
1. syyskuuta – Kööpenhaminassa hotelli Hafniassa raivonnut tulipalo surmasi 35 henkeä.
3. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin muurasivat Svetogorskissa (Enso) selluloosa- ja paperitehtaan peruskiven.
13. syyskuuta – Suomi, Ruotsi ja Tanska keskeyttivät kehitysavun antamisen Chilelle. Poliittinen vasemmisto vaati Suomea katkaisemaan diplomaattisuhteensa Chileen.
6. lokakuuta – Ruotsin hallitus päätti lieventää eversti Stig Wennerströmin saaman elinkautisen vankeustuomion 20 vuodeksi vankeutta. Wennerström oli vuonna 1964 tuomittu vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.
10. lokakuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Spiro Agnew erosi tunnustettuaan syyllistyneensä veropetokseen.
11. lokakuuta – Kansanedustaja Tellervo Maria Koivisto erotettiin kuukaudeksi SDP:n eduskuntaryhmästä, koska hän oli puolue- ja ryhmäpäätösten vastaisesti äänestänyt EEC-suojalakeja vastaan.
16. lokakuuta – Kuusi Persianlahden suurinta öljyntuottajamaata vähensi öljyntuotantoaan neljänneksellä ja korotti raakaöljyn hintaa 17 prosenttia.
16. lokakuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen EEC-vapaakauppasopimuksen hyväksymiseksi.
18. lokakuuta – Kansanedustajat Raimo Ilaskivi ja Kullervo Rainio palasivat Kokoomuksen eduskuntaryhmään.
19. lokakuuta – RKP:n johto moitti julkisesti niitä puolueen jäseniä, jotka olivat aktiivisesti toimineet toisen puolueen hyväksi. Lausuma oli suunnattu puolueen oikeistoa ja erityisesti kansanedustaja Georg C. Ehrnroothia vastaan.
22. lokakuuta − Ruotsin poliisi teki kotietsinnän vasemmistolaisen Folket i Bild/Kulturfront -lehden toimitukseen Tukholmassa. Lehti oli toukokuussa ilmestyneessä numerossaan syyttänyt Ruotsin tiedustelupalvelua (IB) vakoilusta. Poliisi pidätti viisi henkilöä, joista kolmea epäiltiin vakoilusta ja kahta avunannosta vakoiluun.
24. lokakuuta – Suomi ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan sata chileläistä poliittista pakolaista. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat 19. marraskuuta.
4. marraskuuta – Öljykriisi: Arabimaat vähensivät öljyntuotantoa entisestään. Alankomaissa kiellettiin öljykriisin vuoksi autolla ajo kahtena peräkkäisenä sunnuntaina, 4. ja 11. marraskuuta.
9. marraskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi presidentin entisen kansliapäällikön Antero Jyrängin Zavidovo-vuodon vuoksi 3 200 markan sakkoihin virkamiehen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
11. marraskuuta – Israel ja Egypti allekirjoittivat aselevon.
11. marraskuuta – Mariner 10 -luotain laukaistiin radalleen.
16. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen äänin 141–36. Presidentti Urho Kekkonen vahvisti sopimuksen 21. marraskuuta.
17. marraskuuta – Kreikan hallitus julisti levottomuuksien vuoksi poikkeustilan ja ulkonaliikkumiskiellon koko maahan.
19. marraskuuta – Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena järjestyksessä toisissa oppikoulujen ja lukioiden kouluneuvostovaaleissa. Myös toiseksi suurin puolue SDP lisäsi kannatustaan.
27. marraskuuta – Paasikivi-seura luovutti Finlandia-talolle neuvostoliittolaisen taidemaalarin Ilja Glazunovin maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan, joka oli jo keskeneräisenä herättänyt huomiota. Teosta ei kuitenkaan pidetty onnistuneena ja se sijoitettiin seuran omiin tiloihin.
1. joulukuuta – Mogens Glistrupin johtama oikeistolainen Kansallinen Edistyspuolue menestyi Tanskan kansankäräjävaaleissa. PääministeriAnker Jørgensen jätti hallituksensa eronpyynnön vaalituloksen selvittyä.
4. joulukuuta – Chilen hallitus julisti Ruotsin Chilen-lähettilään Harald Edelstamin ei-toivotuksi henkilöksi. Edelstam oli avustanut poliittisista syistä vainottuja ja häntä syytettiin tämän vuoksi puuttumisesta Chilen sisäisiin asioihin. ”Mustaksi neilikaksi” kutsuttu Edelstam sai sankarin vastaanoton saavuttuaan Arlandan lentokentälle Ruotsiin.
10. joulukuuta – Sää lauhtui vuorokauden aikana ennätyksellisen paljon, paikoin yli 30 astetta suurimmassa osassa maata.
11. joulukuuta – KairostaSueziin johtaneen tien varrella allekirjoitettiin ns. kuuden kohdan sopimus, joka koski vankien vaihtoa ja huoltokäytävän perustamista Egyptin saarroksiin joutuneelle 3. armeijalle.
18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat pikajuoksija Mona-Lisa Pursiaisen ensimmäisenä naisena vuoden parhaaksi urheilijaksi.
18. joulukuuta − Tukholman käräjäoikeudessa alkoi IB-vakoilujuttuun liittynyt oikeudenkäynti. Lokakuussa pidätettyjä Jan Guillouta, Peter Brattia ja Håkan Isacssonia syytettiin vakoilusta. Guillou ja Bratt olivat toukokuussa kirjoittaneet Folket i Bild/Kulturfront -lehteen artikkelin, jossa Ruotsin viranomaisia oli syytetty vakoilusta ja yhteistyöstä Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n kanssa.
20. joulukuuta – Suomen sisäasiainministeriö antoi öljykriisin vuoksi taloudellisen toiminnan sääntelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla joukon määräyksiä energian säästämiseksi.
21. joulukuuta – YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim avasi Genevessä Lähi-idän rauhankonferenssin, johon osallistuivat Israel, Egypti ja Jordania, mutta ei Syyria. Konferenssissa ei vuoden 1973 aikana päästy mihinkään konkreettisiin tuloksiin.
23. joulukuuta – Persianlahden alueen öljyntuottajamaat päättivät nostaa raakaöljyn hintaa 126 prosenttia.
28. joulukuuta − Suomen Opettajain Liitto, Oppikoulunopettajain Keskusjärjestö ja Finlands Svenska Lärarförbund yhdistyivät Opettajien Ammattijärjestöksi (OAJ).
31. joulukuuta − "AC/DC"-yhtye perustettiin. Ryhmä soitti useita, käytännössä kokoillan keikkoja, täytenumerona tosin, Chequers-klubilla Sydneyssä maanantai- tai tiistai-iltaisin. Ensimmäisen virallisen keikkansa AC/DC soitti uudenvuoden aattona 1973. Näin kertoo Bonfire-boksin mukana seurannut kirjanen.
14. maaliskuuta – Howard H. Aiken, yhdysvaltalainen tietokonealan uranuurtaja (”Yhdysvaltain tietojenkäsittelytarpeen kattamiseen riittää kuusi elektronista tietokonetta”) (s. 1900)
↑ abcdefgRisto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1032–1046. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑Mitä-Missä-Milloin 1974, Otava 1973, Helsinki, s. 52.
↑Luukkanen, Leena & Rajalin, Sirpa: Autoilijoiden ajonopeudet, s. 6. Liikenneturvan tutkimusmonisteita 96/2003. Liikenneturva, 2003. ISBN 951-560-116-9. Teoksen verkkoversio (PDF).