1912
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta 1912, joka on noussut merkittäväksi viime vuosina. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tarkastelemme 1912:n eri näkökulmia ja näkökulmia. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään, kuinka 1912 on vaikuttanut ympäristöömme ja miten se tulee vaikuttamaan myös tulevaisuudessa. Käsittelemme kriittisesti ja pohdiskelevasti niitä eri puolia, jotka tekevät 1912:stä kiinnostavan ja keskustelun aiheen nykyisessä ympäristössä. Keräämällä ja esittämällä asiaankuuluvia tietoja tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys 1912:stä. Liity mukaan tälle kiehtovalle löytö- ja tutkimusmatkalle!
Vuosi 1912 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Tapahtumia
tammikuu–maaliskuu
- 1. tammikuuta – Kiinan tasavalta perustettiin. Kiinassa myöhemmin käyttöön otetun minguo-kalenterin vuosi 1 alkoi.
- 5. tammikuuta – Prahassa järjestetyssä puoluekokouksessa Vladimir Leninin johtamat bolševikit erosivat Venäjän sosiaalidemokraattisesta työväenpuolueesta.
- 6. tammikuuta – New Mexicosta tuli Yhdysvaltain 47. osavaltio.
- 17. tammikuuta – Brittiläisen Robert Scottin johtama retkikunta saavutti etelänavan toisena kuukausi norjalaisen Roald Amundsenin jälkeen.
- 20. tammikuuta – Keisari Nikolai II vahvisti yhdenvertaisuuslain.
- 5. helmikuuta – Sodankylässä mitattiin 1900-luvun siihen saakka alhaisin lämpötila, -49 °C.
- 12. helmikuuta – Kiina otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin.
- 14. helmikuuta – Arizonasta tuli Yhdysvaltain 48. osavaltio.
- 14. helmikuuta – Connecticutin Grotonissa otettiin käyttöön ensimmäinen dieselkäyttöinen sukellusvene.
- 28. helmikuuta – Toinen sortokausi: Suomen luotsilaitos alistettiin Venäjän keisarikunnan meriministeriölle. Useat suomalaiset luotsit erosivat ja heidän tilalleen nimitettiin venäläisiä.
- 1. maaliskuuta – Albert Berrystä tuli (tiettävästi) ensimmäinen laskuvarjolla lentokoneesta hypännyt ihminen.
- 5. maaliskuuta – Italialaiset käyttivät ensi kertaa ilma-aluksia tiedusteluun turkkilaisten linjojen takana Tripolissa.
- 7. maaliskuuta – Roald Amundsen ilmoitti etelänavan saavuttamisesta.
- 7. maaliskuuta – Lentäjä Henri Seimet teki ensimmäisen lennon Pariisista Lontooseen kolmessa tunnissa.
- 30. maaliskuuta – Toinen Marokon kriisi päättyi Fèsin sopimukseen. Marokko menetti itsenäisyytensä. Suurin osa maasta tuli Ranskan ylivallan alaiseksi protektoraatiksi, pohjoisosa kuitenkin Espanjan hallintaan.
huhtikuu–kesäkuu
- 2. huhtikuuta – Kuusamossa mitattiin Suomen siihen saakka alhaisin huhtikuun lämpötila, -36 °C.
- 10. huhtikuuta – Taidemaalarit Magnus Enckell, Mikko Oinonen, Yrjö Ollila, Juho Rissanen, Ellen Thesleff ja Verner Thomé avasivat yhteisen näyttelynsä Helsingissä.
- 10. huhtikuuta – White Star Line -varustamon linjalaiva Titanic lähti Englannin Southamptonista neitsytmatkalleen kohti New Yorkia.
- 15. huhtikuuta – Titanic törmäsi jäävuoreen ja upposi Pohjois-Atlantilla, 1517 sai surmansa.
- 16. huhtikuuta – Harriet Quimbysta tuli ensimmäinen Englannin kanaalin yli lentänyt nainen.
- 17. huhtikuuta – Itämerellä ja Baltiassa sattui rengasmainen auringonpimennys.
- 17. huhtikuuta – Lena-joen verilöylyssä Siperiassa tapettiin tai haavoitettiin 500 lakkoilevaa kultakaivostyöntekijää.
- 22. huhtikuuta – Pravdan ensimmäinen numero ilmestyi Pietarissa.
- 5. toukokuuta – Olympialaiset alkoivat Tukholmassa. Ne päättyivät 22. heinäkuuta. Hannes Kolehmainen juoksi olympialaisissa kolme kultamitalia.
- 5. toukokuuta – Venäjän bolševikkien lehti Pravda ilmestyi ensimmäisen kerran.
- 11. toukokuuta – Alaskasta tuli Yhdysvaltain territorio.
- 18. toukokuuta – Puolalais-venäläinen majuri Utoskin teki Suomen ensimmäisen varsinaisen lennon kiertämällä koneellaan Helsingissä Töölönlahden 45 sekunnissa 60–700 metrin korkeudella.
- 23. toukokuuta – Hamburg America Line laski vesille SS Imperator -aluksen Hampurissa. Se oli aikanaan maailman suurin laiva.
heinäkuu–syyskuu
- 4. heinäkuuta – Ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat järjestettiin oopperalaulaja Aino Achtén aloitteesta. Olavinlinnan sisäpihalla esitetty teos oli Erkki Melartinin Aino-mysteerio. Juhlat järjestettiin joka kesä vuoteen 1916 saakka, mutta sitten seurasi 50 vuoden tauko vuoteen 1967 saakka.
- 30. heinäkuuta – Yoshihito nousi Japanin valtaistuimelle Mutsuhiton kuoleman jälkeen. Meiji-kausi päättyi.
- 12. elokuuta – Marokon sulttaani Abd al-Hafiz luopui vallasta.
- 25. elokuuta – Guomindang perustettiin Kiinassa.
- 29. elokuuta – Nunnanlahden kaivosonnettomuudessa kuoli seitsemän työmiestä.
- 1. syyskuuta – Arkkitehti Lars Sonckin piirtämä Kallion kirkko vihittiin Helsingissä. Kellotorniin asennettiin soittopeli, joka soitti määräajoin Jean Sibeliuksen tähän tarkoitukseen säveltämän kappaleen.
- 22. syyskuuta – Kotimaisen Työn Liitto perustettiin.
- 30. syyskuuta – Bulgaria, Kreikka, Montenegro ja Serbia julistivat liikekannallepanon.
lokakuu–joulukuu
- 1. lokakuuta – Toinen sortokausi: ensimmäiset syntyperältään venäläiset jäsenet nimitettiin Suomen senaattiin.
- 7. lokakuuta – Helsingin pörssi aloitti toimintansa.
- 8. lokakuuta – Ensimmäinen Balkanin sota alkoi: Montenegro julisti sodan turkkilaisille.
- 2. lokakuuta – Suomessa riehui ankara lumimyrsky kahden päivän ajan.
- 14. lokakuuta – John Flammang Schrank yritti salamurhata Theodore Rooseveltin. Schrankin ampuma luoti lävisti Rooseveltin taskussa olleen 50-sivuisen puheen ja tunkeutui Rooseveltin rintalihakseen. Roosevelt piti luoti rinnassaan 90 minuutin mittaisen puheen.
- 16. lokakuuta – Bulgarialaiset lentäjät Radul Minkov ja Prodan Toprakchiev pommittivat rautatieasemaa Karaagacissa.
- 17. lokakuuta – Bulgaria ja Serbia julistivat sodan turkkilaisille.
- 4. marraskuuta – Venäjän keisarillinen hovi ilmoitti 8-vuotiaan kruununprinssi Aleksein sairastavan verenvuototautia.
- 5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa demokraattien Woodrow Wilson sai murskavoiton William Howard Taftista.
- 11. marraskuuta – Khios julistautui itsenäiseksi turkkilaisvallasta.
- 12. marraskuuta − Brittiläisen Robert Scottin ja hänen retkikuntansa kolmen muun jäsenen jäätyneet ruumiit löydettiin Etelänapamantereelta.
- 27. marraskuuta – Espanja julisti Marokon pohjoisosan protektoraatikseen.
- 28. marraskuuta – Albania julistettiin itsenäiseksi turkkilaisvallasta.
- 1. joulukuuta – Raitiovaunuliikenne alkoi Viipurissa kolmella linjalla.
- 3. joulukuuta – Ensimmäinen Balkanin sota päättyi: Bulgaria, Kreikka, Montenegro ja Serbia solmivat aselevon Osmanien valtakunnan kanssa.
- 4. joulukuuta – Idmanin kavallusjuttu paljastui kun pankinjohtaja Nils Idman pidätettiin Tampereella
- 5. joulukuuta – Itävalta-Unkari, Saksa ja Italia uudistivat keskinäisen kolmiliiton kuudeksi vuodeksi.
- 7. joulukuuta – Saksalainen arkeologi Ludwig Borchardt löysi 1300-luvulla ennen ajanlaskun alkua eläneen kuningatar Nefertitin rintakuvan egyptiläisessä Amarnan kaupungissa suoritetuissa kaivauksissa. Lähes vahingoittumattomana säilynyt rintakuva siirtyi Egyptin muinaismuistoviranomaisten suostumuksella Berliinin museon omistukseen.
- 21. joulukuuta – Ruotsi, Norja ja Tanska ilmoittivat julistautuvansa puolueettomiksi, mikäli Euroopassa syttyisi sota.
- 24. joulukuuta – Saksalainen lääkeyhtiö Merck haki patenttia Anton Köllischin kehittämälle MDMA:lle (ekstaasi).
tuntematon päivämäärä
- Lokakuu – Edgar Rice Burroughsin Tarzan seikkaili ensimmäistä kertaa The All-Story -lehdessä.
- Rudolf Steiner perusti Saksan antroposofisen seuran.
- Mount Katmai Alaskassa räjähti.
- Myöhemmin väärennökseksi paljastunut Piltdownin ihminen löytyi.
- Voynichin käsikirjoitus löytyi.
- Suomen ensimmäinen teknillinen opisto perustettiin Tampereelle
Syntyneitä
tammikuu–maaliskuu
- 3. tammikuuta – Armand Lohikoski, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2005)
- 12. tammikuuta – Raoul Palmgren, suomalainen kirjailija, toimittaja, kirjallisuuden tutkija ja professori (k. 1995)
- 12. tammikuuta – Matti Petäjä, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (k. 1995)
- 19. tammikuuta – Leonid Kantorovitš, vuoden 1975 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut neuvostoliittolainen taloustieteilijä (k. 1986)
- 21. tammikuuta – Konrad Bloch, vuoden 1964 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2000)
- 28. tammikuuta – Jackson Pollock, yhdysvaltalainen taidemaalari (k. 1956)
- 2. helmikuuta – Elizabeth Gladys Dean (”Millvina Dean”), brittiläinen kartanpiirtäjä ja sihteeri (viimeinen elossa ollut Titanicin matkustaja) (k. 2009)
- 4. maaliskuuta – Ola Skjåk Bræk, norjalainen poliitikko (k. 1999)
- 7. helmikuuta – Arthur Kukkula, suomalainen helluntaisaarnaaja (k. 2016)
- 23. helmikuuta – Gunnar Hellesen, norjalainen poliitikko (k. 2005)
- 24. helmikuuta – Jiří Trnka, tšekkiläinen nukke-elokuvien ohjaaja (k. 1969)
- 25. helmikuuta – Émile Allais, ranskalainen alppihiihtäjä (k. 2012)
- 25. helmikuuta – Aimo Turunen, suomalainen kielitieteilijä ja professori (k. 2000)
- 6. maaliskuuta – Astrid Qvist, pitkäikäinen suomalainen, kuollessaan Suomen vanhin ihminen (k. 2022)
- 21. maaliskuuta – Ghazi, Irakin kuningas (1933–1939) (k. 1939)
- 23. maaliskuuta – Wernher von Braun, saksalais-yhdysvaltalainen rakettisuunnittelija (kuurakettien ”isä”) (k. 1977)
- 23. maaliskuuta – Senja Lehti, suomalainen näyttelijä (k. 1987)
- 27. maaliskuuta – James Callaghan, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1976–1979) (k. 2005)
huhtikuu–kesäkuu
- 8. huhtikuuta – Walentin Chorell, suomalainen kirjailija (k. 1983)
- 8. huhtikuuta – Sonja Henie, norjalainen taitoluistelija ja näyttelijä (kolminkertainen olympiavoittaja) (k. 1969)
- 11. huhtikuuta – John Levy, yhdysvaltalainen jazz-kontrabasisti ja liikemies (k. 2012)
- 12. huhtikuuta – Hamengkubuwono IX, indonesialainen aatelinen ja poliitikko, Indonesian varapresidentti (1973–1978) (k. 1988)
- 14. huhtikuuta – Joie Chitwood, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja ja liikemies (k. 1988)
- 15. huhtikuuta – Kim Sŏng-ju (”Kim Il-sung”), Pohjois-Korean johtaja (1946–1994) (k. 1994)
- 18. huhtikuuta – Aarne Nuorvala, suomalainen ministeri, hallintoneuvos, oikeuskansleri ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti (k. 2013)
- 19. huhtikuuta – Glenn T. Seaborg, vuoden 1951 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ydinkemisti, transuraanien tutkija (k. 1999)
- 20. huhtikuuta – Oscar Parland, suomenruotsalainen lääkäri, kirjailija ja kääntäjä (k. 1997)
- 23. huhtikuuta – Veikko Lavi, suomalainen laulaja ja lauluntekijä (k. 1996)
- 25. huhtikuuta – Peippo Uolevi Helle, suomalainen diplomi-insinööri, Rahapajan johtaja (1948–1958) (k. 1971)
- 2. toukokuuta – Salme Katajavuori, suomalainen poliitikko ja kansanedustaja (k. 2016)
- 2. toukokuuta – Axel Springer, saksalainen lehtikustantaja (k. 1985)
- 4. toukokuuta – Elvi Sinervo, suomalainen kirjailija (k. 1986)
- 8. toukokuuta – Carl Gustaf Mattias Haupt (”Matti Haupt”), suomalainen kuvanveistäjä (k. 1999)
- 8. toukokuuta – Pentti J. Voipio, suomalainen lakimies ja sukututkija (k. 2001)
- 22. toukokuuta – Herbert C. Brown, vuoden 1979 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2004)
- 26. toukokuuta – János Kádár, Unkarin kommunistijohtaja (1956–1988) (k. 1989)
- 28. toukokuuta – Patrick White, vuoden 1973 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut australialainen kirjailija (Myrskyn silmä) (k. 1990)
- 30. toukokuuta – Julius Axelrod, vuoden 1970 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2004)
- 10. kesäkuuta – Denes Agay, unkarilais-yhdysvaltalainen muusikko (k. 2007)
- 14. kesäkuuta – Aimo Robert Hauhio (”Ami Hauhio”), suomalainen taiteilija (k. 1955)
- 19. kesäkuuta – Päivö Parviainen, suomalainen pappi (k. 2015)
- 23. kesäkuuta – Alan Turing, brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija (tietojenkäsittelyn uranuurtaja: Turingin kone) (k. 1954)
- 28. kesäkuuta – Erkki Palosuo, suomalainen geofysiikan professori ja jäätutkija (k. 2007)
heinäkuu–syyskuu
- 5. heinäkuuta – Uolevi Raade, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (Neste Oy) (k. 1998)
- 10. heinäkuuta – Aimo T. Nikolainen, suomalainen teologi ja piispa (Helsingin hiippakunta) (k. 1995)
- 13. heinäkuuta – Armi Ratia, suomalainen tekstiilitaiteilija ja yritysjohtaja (Marimekko Oy:n perustaja) (k. 1979)
- 19. heinäkuuta – Tatu Vaaskivi, oululainen kirjailija, kriitikko ja esseisti (k. 1942)
- 26. heinäkuuta – Reino Oittinen, suomalainen poliitikko, Kouluhallituksen pääjohtaja ja opetusministeri, Suomen peruskoulun isä (k. 1978)
- 30. heinäkuuta – Ludwig Bölkow, saksalainen lentokoneinsinööri (k. 2003)
- 31. heinäkuuta – Milton Friedman, vuoden 1976 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2006)
- 31. heinäkuuta – Gustaf von Numers, suomalainen heraldikko, lukuisien kunnanvaakunoiden suunnittelija (k. 1978)
- 4. elokuuta – Raoul Wallenberg, ruotsalainen diplomaatti (k. 1947)
- 13. elokuuta – Salvador Luria, vuoden 1969 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut italialainen mikrobiologi (s. 1991)
- 23. elokuuta – Theodor Antonius Tugai (”Teuvo Tulio”), latvialaissyntyinen suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2000)
- 23. elokuuta – Eugene Curran Kelly (”Gene Kelly”), yhdysvaltalainen tanssija, näyttelijä, laulaja, ohjaaja ja koreografi (k. 1996)
- 25. elokuuta – Erich Honecker, Itä-Saksan eli DDR:n johtaja (1971–1989) (k. 1994)
- 27. elokuuta – Kerttu Krohn, suomalainen näyttelijä (k. 1998)
- 29. elokuuta – Teijo Joutsela, suomalainen viihdemuusikko (k. 1999)
- 30. elokuuta – Edward Mills Purcell, vuoden 1952 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1997)
- 31. elokuuta – Yrjö Keinonen, suomalainen kenraali (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1977)
- 2. syyskuuta – Eino Jurvainen, suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (k. 1986)
- 4. syyskuuta – Günther Lützow, saksalainen lentäjä (k. 1945)
- 5. syyskuuta – John Cage, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1992)
- 21. syyskuuta – Ragnhild Butenschøn, norjalainen kuvanveistäjä (k. 1992)
- 22. syyskuuta – Hàn Mặc Tử, vietnamilainen runoilija (k. 1940)
- 24. syyskuuta – Vera Telenius, suomalainen laulaja (k. 1991)
- 27. syyskuuta – Tauno Marttinen, suomalainen säveltäjä (k. 2008)
- 29. syyskuuta – Michelangelo Antonioni, italialainen elokuvaohjaaja (k. 2007)
lokakuu–joulukuu
- 1. lokakuuta – Anders Andersen, tanskalainen poliitikko (k. 2006)
- 10. lokakuuta – John Austrheim, norjalainen poliitikko (k. 1995)
- 16. lokakuuta – Timo Mikkilä, suomalainen pianisti ja professori (k. 2006)
- 17. lokakuuta – Johannes Paavali I, paavi (1978) (k. 1978)
- 20. lokakuuta – Uuno Koivu, suomalainen trumpetisti (k. 1982)
- 3. marraskuuta – Alfredo Stroessner, Paraguayn diktaattori (1954–1989) (k. 2006)
- 4. marraskuuta – Gösta Hallberg-Cuula, ruotsinsuomalainen sotilas ja poliitikko (k. 1942)
- 3. marraskuuta – Atte Pakkanen, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 1994)
- 7. marraskuuta – Usko Moilanen, suomalainen kirjailija (k. 1972)
- 18. marraskuuta – Asmahan, Amal al-Atrash, syyrialainen laulaja ja muusikko (k. 1944)
- 19. marraskuuta – George Emil Palade, vuoden 1974 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen solubiologi (k. 2008)
- 20. marraskuuta – Otto von Habsburg, Itävalta-Unkarin viimeinen kruununperillinen ja poliittinen vaikuttaja (k. 2011)
- 23. marraskuuta – Nam Sung-yong, korealainen kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti (k. 2001)
- 26. marraskuuta – Eugène Ionesco, romanialaissyntyinen näytelmäkirjailija (k. 1994)
- 26. marraskuuta – Ilmo Launis, suomalainen pastori, kirjailija ja lyhytelokuvantekijä (k. 1995)
- 29. marraskuuta – Ai Xia, kiinalainen näyttelijä (k. 1934)
- 11. joulukuuta – Jaakko Ilveskoski, suomalainen arkkitehti (k. 1984)
- 12. joulukuuta – Egil Aarvik, norjalainen poliitikko (k. 1990)
- 12. joulukuuta – Thorbjørn Egner, norjalainen lastenkirjailija, piirtäjä ja lauluntekijä (k. 1990)
- 12. joulukuuta – Sverre Walter Rostoft, norjalainen liikemies ja poliitikko (k. 2001)
- 12. joulukuuta – Keijo Seppänen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1977)
- 28. joulukuuta – Teuvo Aura, suomalainen poliitikko, virkamieshallitusten pääministeri (1970 ja 1971-1972), ylipormestari, talousmies ja juristi (k. 1999)
Kuolleita
- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1912 kuolleista henkilöistä
tammikuu–maaliskuu
- 4. tammikuuta – Francis T. Nicholls, yhdysvaltalainen lakimies, prikaatikenraali ja demokraattipoliitikko (s. 1834)
- 8. tammikuuta – Dario Mattei-Gentili, italialainen katolinen arkkipiispa (s. 1842)
- 9. tammikuuta – Carl Jahn, saksalais-suomalainen kaivertaja ja taiteilija (s. 1844)
- 14. tammikuuta – Otto Liebmann, saksalainen filosofi (s. 1840)
- 16. tammikuuta – Justus Ripatti, suomalainen poliitikko, Suomalaisen puolueen kansanedustaja (s. 1863)
- 18. tammikuuta – Gustave de Molinari, alankomaalais-ranskalainen taloustieteilijä (s. 1819)
- 30. tammikuuta – Rudolf Winter, suomalainen tehtailija, kauppias ja suurlahjoittaja (s. 1862)
- 4. helmikuuta – Franz Reichelt, itävaltalais-ranskalainen räätäli, keksijä ja laskuvarjohypyn uranuurtaja (s. 1879)
- 7. helmikuuta – Dmitri Miljutin, venäläinen kreivi, kenraalimajuri, poliitikko ja ministeri (s. 1816)
- 10. helmikuuta – Joseph Lister, englantilainen lääkäri, antiseptiikan uranuurtaja (s. 1827)
- 12. helmikuuta – Gerhard Armauer Hansen, norjalainen lääketieteen tutkija (s. 1841)
- 17. helmikuuta – Alois von Aehrenthal, itävaltalainen kreivi ja diplomaatti, Itävalta-Unkarin ulkoministeri (s. 1854)
- 21. helmikuuta – Osborne Reynolds, pohjoisirlantilainen insinööri (Reynoldsin luku) (s. 1842)
- 25. helmikuuta – Vilhelm IV, Luxemburgin suurherttua (1905–1912) (s. 1852)
- 4. maaliskuuta – Johan Isak Björkstén, suomalainen lääkäri ja arkkiatri (s. 1828)
- 10. maaliskuuta – Conrad Lihr, suomalainen vuori-insinööri ja Suomen Rahapajan johtaja (s. 1831)
- 13. maaliskuuta – Johannes Askolin, suomalainen kauppias, tehtailija ja kauppaneuvos (s. 1843)
- 16. maaliskuuta – Lawrence Oates, brittiläinen armeijan kapteeni ja napatutkimusretkeilijä (s. 1880)
- 27. maaliskuuta – Alexander August Kumlin, suomalainen senaattori ja hovioikeudenneuvos (s. 1844)
- 29. maaliskuuta – John Gerrard Keulemans, alankomaalainen lintutieteilijä ja lintumaalari (s. 1842)
- 29. maaliskuuta – Robert Falcon Scott, brittiläinen meriupseeri ja Etelämanteren tutkimusmatkailija (s. 1868)
- 30. maaliskuuta – Karl May, saksalainen kirjailija (s. 1842)
huhtikuu–kesäkuu
- 4. huhtikuuta – Mauritz Frohm, ruotsalainen arkkitehti (s. 1840)
- 6. huhtikuuta – Giovanni Pascoli, italialainen runoilija (s. 1855)
- 11. huhtikuuta – Henri Brisson, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1835)
- 12. huhtikuuta – Ernest Duchesne, ranskalainen lääkäri ja tutkija (s. 1874)
- 15. huhtikuuta – RMS Titanicin haaksirikossa kuolleita:
- laivan henkilökunnan jäseniä:
- Thomas Andrews, brittiläinen liikemies, Titanicin suunnittelija (s. 1873)
- Edward J. Smith, Titanicin kapteeni (s. 1850)
- Henry Wilde, yliperämies (s. 1872)
- William Murdoch, ensimmäinen perämies (s. 1873)
- James Paul Moody, kuudes perämies (s. 1887)
- Hugh McElroy, pursimies (s. 1874)
- Jack Phillips, sähköttäjä (s. 1887)
- Wallace Henry Hartley, viulisti ja orkesterin johtaja (s. 1878)
- matkustajia:
- John Jacob Astor IV, yhdysvaltalainen liikemies (s. 1864)
- Archibald Butt, yhdysvaltalainen sotilasavustaja (s. 1865)
- Thomas Byles, englantilainen katolinen pappi (s. 1870)
- Sidney Leslie Goodwin, englantilainen poika (s. 1910)
- Benjamin Guggenheim, yhdysvaltalainen liikemies ja kaivosmagnaatti (s. 1864)
- Charles Melville Hays, yhdysvaltalainen yritysjohtaja (s. 1856)
- William Lahtinen, amerikansuomalainen pappi (s. 1876)
- William Thomas Stead, englantilainen toimittaja, tutkivan journalismin pioneeri (s. 1849)
- Isidor Straus, yhdysvaltalainen liikemies ja poliitikko (s. 1845)
- George Widener, yhdysvaltalainen miljardööri (s. 1861)
- laivan henkilökunnan jäseniä:
- 20. huhtikuuta – Bram Stoker, irlantilainen kirjailija (s. 1847)
- 21. huhtikuuta – Fredrik Wilhelm Grönqvist, suomalainen liikemies (s. 1838)
- 21. huhtikuuta – Siri von Essen, suomalainen näyttelijä (s. 1850)
- 27. huhtikuuta – Karl Forsström, suomalainen merikapteeni ja kalkkikiviteollisuuden kehittäjä (s. 1850)
- 2. toukokuuta – Gustaf Ferdinand Lönnbeck, suomalainen kansakoulutarkastaja ja kasvatusalan kirjailija (s. 1847)
- 5. toukokuuta – Rafael Pombo, kolumbialainen runoilija (s. 1833)
- 9. toukokuuta – Émile Duployé, ranskalainen pappi ja pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä (s. 1833)
- 12. toukokuuta – Henri Peslier, ranskalainen vesipalloilija (s. 1880)
- 14. toukokuuta – Joseph Wilson Duncan, yhdysvaltalainen prikaatikenraali
- 14. toukokuuta – August Strindberg, ruotsalainen kirjailija (s. 1849)
- 14. toukokuuta – Fredrik VIII, Tanskan kuningas (1906–1912) (s. 1843)
- 16. toukokuuta – Theodor Tallqvist, suomalainen insinööri ja rautateiden rakentaja (s. 1839)
- 18. toukokuuta – Eduard Strasburger, saksalainen kasvitieteilijä (s. 1844)
- 19. toukokuuta – Bolesław Prus, puolalainen kirjailija (s. 1847)
- 22. toukokuuta – Tekla Renfors, suomalainen runoilija ja suomentaja (s. 1872)
- 24. toukokuuta – Nikolai Sjöman, suomalainen Venäjän laivaston upseeri, Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen päällikkö (s. 1847)
- 24. toukokuuta – Heinrich Friedrich Weber, saksalainen fyysikko ja professori (s. 1843)
- 25. toukokuuta – Austin Lane Crothers, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1860)
- 26. toukokuuta – Eduardo López de Romaña, Perun presidentti (1899–1903) (s. 1847)
- 28. toukokuuta – Paul-Émile Lecoq de Boisbaudran, ranskalainen kemisti, useiden alkuaineiden löytäjä (s. 1838)
- 30. toukokuuta – Wilbur Wright, yhdysvaltalainen ilmailun uranuurtaja (s. 1867)
- 31. toukokuuta – Wilhelm Blasius, saksalainen lintutieteilijä (s. 1845)
- 31. toukokuuta – Karoliina Wahlberg, suomalainen pitsinnyplääjä (s. 1851)
- 1. kesäkuuta – Daniel Burnham, yhdysvaltalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija (s. 1846)
- 1. kesäkuuta – Iakob Gogebašvili, georgialainen opettaja, lastenkirjailija, journalisti ja kasvatustieteilijä (s. 1840)
- 1. kesäkuuta – William Wilson, skotlantilainen toimittaja ja uintivalmentaja (s. 1844)
- 6. kesäkuuta – Jaakko Merenoja, suomalainen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja ja messinkivaluri (s. 1825)
- 6. kesäkuuta – Giulio Ricordi, italialainen musiikinkustantaja ja säveltäjä (s. 1840)
- 12. kesäkuuta – Ernest Acker, belgialainen arkkitehti (s. 1852)
- 12. kesäkuuta – Väinö Lennart, suomalainen näytelmäkirjailija ja pakinoitsija (s. 1892)
- 12. kesäkuuta – Frédéric Passy, vuoden 1901 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen poliitikko ja pasifisti (s. 1822)
- 16. kesäkuuta – V. R. Kockström, suomalainen lyseon opettaja ja oppikirjojen tekijä (s. 1835)
- 19. kesäkuuta – Uno Staudinger, suomalainen liikemies, taiteen suosija ja mesenaatti (s. 1861)
- 20. kesäkuuta – Herman Avellan, suomalainen kamarineuvos ja kirjailija (s. 1820)
- 21. kesäkuuta – Stepan Gontšarov, venäläinen jalkaväenkenraali ja Suomen vt. kenraalikuvernööri (s. 1831)
- 25. kesäkuuta – Lawrence Alma-Tadema, alankomaalainen taidemaalari (s. 1836)
heinäkuu–syyskuu
- 1. heinäkuuta – Milovan Milovanović, Serbian pääministeri (1911–1912) (s. 1863)
- 1. heinäkuuta – Harriet Quimby, yhdysvaltalainen lentäjä, toinen lentolupakirjan saanut nainen (s. 1875)
- 4. heinäkuuta – Emil Stang, norjalainen poliitikko, pääministeri 1889–1891 ja 1893–1895 (s. 1843)
- 15. heinäkuuta – Francisco Lázaro, portugalilainen kestävyysjuoksija (s. 1891)
- 17. heinäkuuta – Henri Poincaré, ranskalainen matemaatikko, teoreettinen fyysikko ja tieteenfilosofi (Poincarén otaksuma) (s. 1854)
- 26. heinäkuuta – August Fellman, suomalainen yrittäjä, kapteeni ja hovineuvos (s. 1839)
- 30. heinäkuuta – Mutsuhito, Japanin Meiji-keisari (1867–1912) (s. 1852)
- 30. heinäkuuta – Friedrich Schulze, saksalainen arkkitehti (s. 1843)
- 31. heinäkuuta – Allan Octavian Hume, englantilainen poliitikko, virkamies ja lintutieteilijä (s. 1829)
- 6. elokuuta – Patrick Anthony Ludden, irlantilais-yhdysvaltalainen katolinen piispa (s. 1836)
- 7. elokuuta – Franz Hartmann, saksalainen okkultistinen kirjailija ja teosofi (s. 1838)
- 10. elokuuta – Paul Wallot, saksalainen arkkitehti (s. 1841)
- 11. elokuuta – Aleksei Suvorin, venäläinen toimittaja ja kirjailija (s. 1834)
- 12. elokuuta – Alfred Cavén, suomalainen arkkitehti (s. 1836)
- 13. elokuuta – Gioachino Cantagalli, italialainen katolinen piispa (s. 1825)
- 13. elokuuta – Jules Massenet, ranskalainen säveltäjä (Thaïs) (s. 1842)
- 16. elokuuta – Johann Martin Schleyer, saksalainen katolinen pappi, volapük-kielen laatija (s. 1831)
- 20. elokuuta – William Booth, brittiläinen metodistisaarnaaja, Pelastusarmeijan perustaja (s. 1829)
- 29. elokuuta – J. I. Warén, suomalainen upseeri ja muistelmakirjailija (s. 1851)
- 1. syyskuuta – Samuel Coleridge-Taylor, englantilainen säveltäjä (s. 1875)
- 12. syyskuuta – Otto Mauno Geers, Yhdysvaltain sisällissotaan osallistunut suomalainen merimies (s. 1837)
- 13. syyskuuta – Maresuke Nogi, japanilainen kreivi ja kenraali (s. 1849)
- 24. syyskuuta – Giovanni Battista Ceirano, italialainen autoilun ja autojen valmistuksen pioneeri (s. 1860)
- 29. syyskuuta – August Benjamin af Schultén, suomalainen kemisti (s. 1856)
- 29. syyskuuta – U. W. Telén, suomalainen opettaja, kirjakauppias, kustantaja ja suomentaja (s. 1843)
- 30. syyskuuta – Bernhard Fredrik Godenhjelm, suomalainen yliopiston lehtori, koulunjohtaja ja kirjallisuuden tutkija (s. 1840)
lokakuu–joulukuu
- 6. lokakuuta – Auguste Beernaert, vuoden 1909 Nobelin rauhanpalkinnon saanut belgialainen poliitikko ja ministeri (s. 1829)
- 12. lokakuuta – Lewis Boss, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (s. 1846)
- 19. lokakuuta – Julius Maggi, sveitsiläinen elintarviketeollisuusyrittäjä (s. 1846)
- 30. lokakuuta – James S. Sherman, Yhdysvaltain varapresidentti (s. 1855)
- 6. marraskuuta – Mykola Lysenko, ukrainalainen säveltäjä, pianisti, kapellimestari ja kansanlaulujen kerääjä (s. 1842)
- 12. marraskuuta – August Aspegren, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1844)
- 12. marraskuuta – José Canalejas, espanjalainen liberaalipoliitikko ja pääministeri (s. 1854)
- 14. marraskuuta – Hilda Käkikoski, suomalainen kirjailija (s. 1864)
- 16. marraskuuta – Dmitri Mamin-Sibirjak, venäläinen kirjailija (s. 1852)
- 20. marraskuuta – William Forsell Kirby, brittiläinen hyönteistieteilijä ja kirjallisuuden kääntäjä (s. 1844)
- 28. marraskuuta – Edvin Avellan, suomalainen tilanomistaja, valtiopäivämies, kirjailija ja kääntäjä (s. 1830)
- 28. marraskuuta – Helge Rancken, suomalainen arkkitehti (s. 1857)
- 4. joulukuuta – Archibald Gracie, yhdysvaltalainen liikemies, sotilas ja kirjailija (s. 1859)
- 6. joulukuuta – Yrjö Blomstedt, suomalainen arkkitehti ja kansatieteilijä (s. 1871)
- 6. joulukuuta – Paul Kummer, belgialainen pappi, opettaja ja luonnontieteilijä (s. 1834)
- 7. joulukuuta – George Darwin, englantilainen tähtitieteilijä ja matemaatikko, Charles Darwinin poika (s. 1845)
- 8. joulukuuta – Ludolf von Alvensleben, preussilainen kenraalimajuri (s. 1844)
- 12. joulukuuta – Luitpold, Baijerin prinssiregentti (s. 1821)
- 13. joulukuuta – August Eklöf, suomalainen kauppias ja teollisuusmies (s. 1837)
- 15. joulukuuta – Lars Knutson Liestøl, norjalainen poliitikko (s. 1839)
- 21. joulukuuta – Aukusti Alhovuori, suomalainen toimittaja, Aamulehden toimitussihteeri (s. 1863)
- 23. joulukuuta – Édouard Detaille, ranskalainen taidemaalari (s. 1848)
- 30. joulukuuta – Eduard Dippell, suomalainen arkkitehti ja liikemies (s. 1855)
Tuntematon päivämäärä
- Antoni, Suomen ortodoksisen kirkon ensimmäinen arkkipiispa (s. 1846)
- Nikolai Beloborodov, venäläinen harmonikanrakentaja (s. 1827)
- Matti Heikki Haapalainen, suomalainen laivuri ja liikemies, Oulujärven matkustaja- ja rahtilaivaliikenteen alkuunpanija
- Gustaf Heinrich Martens, lintutieteilijä (s. 1842)
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Gustaf Dalén
- Nobelin kemianpalkinto: Victor Grignard ja Paul Sabatier
- Nobelin lääketieteen palkinto: Alexis Carrel
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gerhart Hauptmann
- Nobelin rauhanpalkinto: Elihu Root
