Tässä artikkelissa analysoimme OSI-malli:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. _Var1 on ollut olennainen osa ihmiskunnan historiaa ja sen vaikutus on ollut ylivoimainen eri aloilla politiikasta tieteeseen. Vuosien varrella OSI-malli on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja harrastajien keskuudessa, mikä on synnyttänyt loputtomasti tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka korostavat sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan OSI-malli:n merkittävää vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin ja sen roolia nykymaailmamme muokkaamisessa.
OSI-malli eli Open Systems Interconnection Reference Model kuvaa tiedonsiirtoprotokollien yhdistelmän seitsemässä kerroksessa. Kukin kerroksista käyttää yhtä alemman kerroksen palveluja ja tarjoaa palveluja yhtä kerrosta ylemmäs. OSI-malli on ISO:n kehittämä malli tietoliikennejärjestelmien suunnitteluun. OSI-viitemalli on käsitteellisesti ehjä ja ISO:n kansainvälinen standardi ISO/IEC 7498-1. Määrittely on myös saatavilla ITU-T:ltä X.200 suosituksena. OSI-protokollapinon oli tarkoitus korvata TCP/IP 1980-luvulla, mutta TCP/IP oli jo kasvavassa käytössä. Käytännön protokollapinoja OSI-mallin mukaisesti ei juuri ole kehitetty: päinvastainen tilanne vallitsee TCP/IP-viitemallin suhteen, mallia ei juuri käytetä mutta protokollapinot ovat hyvin aktiivisessa käytössä.
OSI-mallin kerrokset ovat:
OSI-mallissa sovelluskerroksen (4.) viestejä ovat segmentit ja datagramit (tietosähkeet). Verkkokerroksen (3.) viestejä ovat paketit. Siirtokerroksen (2.) viestejä ovat kehykset (frame). Alimmalla fyysisellä tasolla (1.) siirretään bittejä.
OSI-malli on liki kaikissa tietoliikenteen oppikirjoissa esitetty pakettivälitteisen tietoliikenteen käsitemalli, jonka olennaisia konsepteja ovat ylempien kerroksien datan enkapsulointi alemman kerroksen viesteihin, kerroksien keskittyminen tiettyihin palveluihin ja kerrosten väliset rajapinnat, jotka mahdollistavat protokollien yleiskäyttöisyyden. Eri kerrosten ei tarvitse välittää muiden kerrosten toiminnasta paljoakaan, käytännössä lähinnä osoitekäytännöillä on merkitystä.
Vaikka OSI-protokollapino ei yleistynyt, protokollista muutama on edelleenkin käytössä. OSI-mallin merkitys on kuitenkin kerroksittaisten protokollien viitekehyksenä ja esimerkiksi TCP/IP-protokollapino voidaan esittää OSI-mallin kautta. Käytännössä voidaan tulkita että sovellusprotokollat sisältävät kolme ylintä tasoa, esimerkiksi HTTP-protokolla ylläpitää yhteyttä, neuvottelee esitystavoista palvelimen ja selaimen välillä ja siirtää varsinaisen sisällön. Näin tarkasteltuna nykyinen TCP/IP lähiverkossa istuu kohtalaisen hyvin OSI-malliin. Käytännössä malli menee rikki kun tarkastellaan esim. mobiiliverkkoja, joissa on useita kerroksia IP-protokollan alapuolella tai VPN-arkkitehtuureja, joissa IP-paketteja kuljetetaan toisten IP-pakettien sisällä. Myös esimerkiksi ARP-protokolla sijoittuu OSI-malliin hivenen kömpelösti epäviralliseen kerrokseen 2,5. Nykyisen teknologian puitteissa voidaan OSI-mallin tärkeimpinä ajatuksina pitää kerrosten erikoistumista tiettyihin tehtäviin ja tarvetta kerroksia erottaville rajapinnoille. TCP/IP-protokollapino ei kuitenkaan noudata kovin tarkasti kerroksien erottamista toisistaan. Tästä hyvä esimerkki on TCP-protokollan pseudoheader; tarkistussumman laskennassa TCP ottaa mukaan oman headerinsa lisäksi myös IP-protokollaan kuuluvia osoitetietoja.
Kerros | OSI-protokollapino | TCP/IP-pino | Signaling System 7 |
AppleTalk | IPX/SPX-pino | SNA | UMTS | Muita | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Nro. | Nimi | ||||||||
7 | Sovellus | ||||||||
6 | Esitystapa |
|
|||||||
5 | Istunto |
|
Sockets (session establishment in TCP / RTP / PPTP) |
|
|||||
4 | Kuljetus |
|
|||||||
3 | Verkko | ATP (TokenTalk / EtherTalk) | |||||||
2 | Siirtoyhteys | IEEE 802.3 framing Ethernet II framing |
|||||||
1 | Fyysinen | UMTS air interfaces |