X.500
X.500:n teema on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Vuosikymmenten ajan X.500 on ollut keskustelun, keskustelun ja analyysin aiheena yhteiskunnan eri sektoreilla. Sen vaikutus on tuntunut politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme X.500:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla perehdymme X.500:n eri näkökulmiin ja siihen, miten ne ovat muokanneet ymmärrystämme ja käsitystämme tästä ilmiöstä.
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: ei ainakaan EN wikin mukaan ole hakemistopalvelu vaan kasa standardeja |
X.500 on hakemistopalvelun protokolla. Sen yksinkertaistettu vaihtoehto on Lightweight Directory Access Protocol eli LDAP.
Se on CCITT:n (nyk. ITU) alun perin 1980-luvulla kehittämä, OSI-malliin pohjautuva hakemistostandardi.
X.509 hakemistopalvelun osat hallinnoivat tietoa erilaista objekteista kuten organisaatiosta, ihmisistä ja laitteista. X.500 –hakemistopalvelu tarjoaa palveluja joiden avulla on mahdollista hakea tietoa sen sisältämistä objekteista nimen perusteella tai etsiä tietoa. Objekteja säilytetään X.500 –hakemistopalvelun tietokannassa (DIB, Directory Information Base), ja ne järjestetään puumaisen rakennehierarkian mukaan. Jokaiseen objektiin liittyy joukko attribuutteja, joilla tietoa voidaan yksilöidä ja tarkentaa.
Versiot
Viimeisin versio standardista on versio 10/19, joka tuli voimaan 14.10.2019.
X.500-standardisarjassa on useita muitakin standardeja, kuten esimerkiksi varmenteissa käytettävä X.509-standardi.
Lähteet
- ↑ a b Jarmo Talvivaara, VirtuaaliAMK: Verkon nimi- ja hakemistopalvelut - 6. LDAP - Lightweight Directory Access Protocol VirtuaaliAMK (amk.fi). Viitattu 29.7.2020.
- ↑ Recommendation X.500 (10/19) ITU. Viitattu 29.7.2020.