Nykyään Carl Ludwig Siegel on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja siitä on tullut keskustelunaihe monilla aloilla. Tämä ilmiö on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa ja synnyttänyt laajaa keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Carl Ludwig Siegel on osoittautunut merkittäväksi vaikutukseksi moderniin yhteiskuntaan, ja sen vaikutus näkyy yhä selvemmin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Carl Ludwig Siegel:tä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa analysoimalla sen kehitystä, haasteita ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.
Carl Ludwig Siegel | |
---|---|
Carl Ludwig Siegel vuonna 1975. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. joulukuuta 1896 Berliini, Saksan keisarikunta |
Kuollut | 4. huhtikuuta 1981 (84 vuotta) Göttingen, Länsi-Saksa |
Kansalaisuus | saksalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Humboldt-yliopisto Göttingenin Georg-August-yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Edmund Landau |
Instituutti |
Johann Wolfgang Goethe -yliopisto, Göttingenin Georg-August-yliopisto, Institute for Advanced Study |
Tutkimusalue | matematiikka |
Tunnetut työt | lukuteorian kehittäjä |
Palkinnot | Wolfin matematiikanpalkinto (1978) |
|
Carl Ludwig Siegel (31. joulukuuta 1896 Berliini, Saksan keisarikunta – 4. huhtikuuta 1981 Göttingen, Länsi-Saksa) oli saksalainen matemaatikko. Hän on 1900-luvun alkupuoliskon merkittävimpiä matemaatikkoja, ja hänen tutkimuksensa suuntautuivat erityisesti lukuteoriaan, Diofantoksen yhtälöihin ja taivaanmekaniikkaan. Siegel palkittiin vuonna 1978 Wolfin palkinnolla.
Siegel syntyi vuonna 1896 Berliinissä, missä hän aloitti yliopisto-opintonsa 1915. Hänen opettajiaan Humboldt-yliopistossa olivat muun muassa Max Planck ja Ferdinand Georg Frobenius. Siegel suunnitteli suuntautuvansa tähtitieteeseen, mutta Frobeniuksen vaikutuksesta hän kääntyi lukuteoriaan, josta tulikin hänen uransa päätutkimusala. Siegelin opiskelut katkesivat 1917, kun hänet värvättiin armeijaan. Hän ei sopeutunut armeijaan, ja hänet vapautettiin palveluksesta ennen ensimmäisen maailmansodan loppua. Sodan jälkeen Siegel jatkoi opintojaan Göttingenin Georg-August-yliopistossa. Edmund Landau oli Siegelin väitöskirjan ohjaaja, ja Siegel valmistui tohtoriksi vuonna 1920.
Siegel nimitettiin vuonna 1922 Arthur Moritz Schönfliesin seuraajaksi Frankfurt am Mainin Johann Wolfgang Goethe -yliopistoon. Siegel vietti vuoden 1935 Princetonissa Institute for Advanced Studyssa. Saksassa Siegel hyväksyi vuonna 1937 paikan Göttingenin yliopistosta, jossa aloitti seuraavana vuonna. Toisen maailmansodan alettua 1939 Siegel ei halunnut enää jäädä kotimaahansa. Hän jätti Saksan varhain vuonna 1940 ja muutti Tanskan kautta Norjaan ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin. Siegel työskenteli vuodet 1940–1951 Institute for Advanced Studyssa. Hän palasi tämän jälkeen Göttingenin yliopistoon, jonka palveluksessa oli uransa loppuun.
Siegel sai vuonna 1978 Wolfin palkinnon erityisesti lukuteorian, Diofantoksen yhtälöiden ja taivaanmekaniikasta tekemiensä tutkimusten ansiosta. Matemaatikko André Weil on kutsunut Siegeliä 1900-luvun alkupuoliskon merkittävimmäksi matemaatikoksi.
|