Aivokuori
Nykymaailmassa Aivokuori:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Aivokuori on herättänyt monien huomion ja uteliaisuuden yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan tieteenalaan. Tässä artikkelissa on loputtomasti tutkittavia näkökohtia, ja se pyrkii sukeltamaan Aivokuori:n kiehtovaan maailmaan ja analysoimaan sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Näiden linjojen mukaisesti lähdemme tutkimus- ja pohdiskelumatkalle Aivokuori:stä yrittäen valaista sen merkitystä ja sen mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa.
Aivokuori eli korteksi (lat. cortex cerebri) on aivojen pinnalla oleva harmaan aineen kerros. Sen paksuus vaihtelee eri alueilla 1,5–5 millimetrin välillä. Aivokuoren tiheys pienenee vanhetessa. Siinä on lisäksi yksilöllisiä eroja. Harmaassa aineessa sijaitsevat hermosolujen soomaosat eli soluruumiit. Ihmisen aivokuori on poimuttunut siten, että puolet siitä sijaitsee uurteissa eli fissuuroissa. Aivokuori jakaantuu eri alueisiin sen hienorakenteen eli histologian mukaisesti sekä sen mukaan, mitä toimintoja mikin osa korteksista tekee. Useimmilla alueilla aivokuori jakaantuu kuudeksi kerrokseksi.
Histologian mukaan aivokuori voidaan jakaa otsalohkoon, päälakilohkoon, ohimolohkoon ja takaraivolohkoon. Näissä puolestaan voidaan erottaa primaarisista aivokuorialueista muun muassa motorinen aivokuori, somatosensorinen aivokuori, kuuloalue, sensorinen ja motorinen puhealue sekä näköalue. Primaaristen aivokuorialueiden lisäksi aivokuoressa on sekundaarisia aivokuorialueita, jotka toimivat aivokuoreen tulevan informaation yhdistämisessä ja tulkitsemisessa.
Aivokuvantamismenetelmistä EEG (aivosähkökäyrä) ja erityisesti MEG (aivomagneettikäyrä) sopivat aivokuorella tapahtuvan sähköisen toiminnan mittaukseen. Intrakraniaalisia mittauksia voidaan toisinaan tehdä esimerkiksi aivoleikkausoperaatioiden yhteydessä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aivokuori Wikimedia Commonsissa
