Histologia
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Histologia, joka on herättänyt useita keskusteluja ja herättänyt kiinnostusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Histologia on ajankohtainen aihe, jota on tutkittu eri yhteyksissä ja tieteenaloilla. Ajan myötä Histologia on käynyt läpi erilaisia muutoksia ja saanut erilaisia merkityksiä, mikä tekee siitä erittäin monimutkaisen ja laajan aiheen. Siksi on olennaista analysoida perusteellisesti Histologia:n kattamia eri näkökohtia ja ulottuvuuksia, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutus eri alueilla. Tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia, sen tarkoituksena on tarjota kattava ja objektiivinen näkemys Histologia:stä, jonka tarkoituksena on edistää tämän aiheen ymmärtämistä ja pohdintaa.
.jpg)
Histologia eli kudosoppi on tieteenala, joka tutkii kudoksia. Histologian tutkimusongelmat siis sijoittuvat organologian ja solubiologian välimaastoon, joten tutkimusvälineeksi soveltuu parhaiten elektronimikroskoopin sijasta valomikroskooppi. Histologista tutkimusta on harrastettu niin kauan kuin hyviä valomikroskooppeja on ollut käytettävissä, ja varsin aktiivista se on ollut myös siitä syystä, että moderni lääketiede nojaa pitkälti histologiseen tietämykseen ihmiskehosta.
Histologian tieteen kehitykseen kuului olennaisesti valomikroskooppien kehityksen lisäksi myös eri värjäyksien (engl. staining) käyttö muutoin lähes läpinäkyvien solujen yksityiskohtien, esimerkiksi tumien, esiin tuomiseksi. Ehkä tunnetuimpia histologian uranuurtajia olivat italialainen Camillo Golgi ja espanjalainen Santiago Ramón y Cajal.
Lähteet
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
