Ylösnousemuskappeli
Artikkelissa Ylösnousemuskappeli tutkimme tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme kuinka Ylösnousemuskappeli on vaikuttanut yhteiskuntaan ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, jotka ovat olemassa Ylösnousemuskappeli:n ympärillä ja tarjoavat täydellisen ja tasapainoisen yleiskatsauksen tästä aiheesta. Koko artikkelin aikana syvennymme tiettyihin näkökohtiin, jotka auttavat ymmärtämään Ylösnousemuskappeli:n tärkeyttä ja vaikutusta eri alueilla. Kriittisen ja reflektoivan lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Ylösnousemuskappeli:stä.
| Ylösnousemuskappeli | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Sijainti | Turun hautausmaa |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Turun arkkihiippakunta |
| Rakentamisvuosi | 1933 |
| Suunnittelija | Erik Bryggman |
| Tyylisuunta | funktionalismi |
 |
|
Ylösnousemuskappeli on Turun hautausmaalla sijaitseva kirkkorakennus. Sen on suunnitellut turkulainen funkisarkkitehti Erik Bryggman. Kappelin suunnittelussa ja toteutuksessa on piirteitä ainakin italialaisesta kansanrakentamisesta, suomalaisesta kivikirkkoperinteestä, pohjoismaisesta 1920-luvun klassismista sekä funktionalismista. Ylösnousemuskappeli on yksi Erik Bryggmanin päätöistä. Kappeli valmistui huhtikuussa 1941.
Ylösnousemuskappeli on suunniteltu sulautumaan ympäristöönsä, mikä ilmenee myös sisätiloissa, kun suuren salin yhtenäinen lasiseinä tuo mäntymetsän latvuston siivilöimää valoa kirkkosaliin. Kappeli on täynnä monikerroksellista symboliikkaa. Kappelin hiekkakivireliefit ja muut kuvanveistotyöt ovat tehneet turkulaiset taiteilijat Jussi Vikainen ja Ennu Oka. Ylösnousemuskappelia on pidetty Pohjoismaiden kauneimpana kappelina ja yhtenä myöhäisen funktionalismin hienoimmista teoksista koko Euroopassa.
Ylösnousemuskappelissa on hyvä akustiikka ja suomalaiset urut vuodelta 1958.
Kuvia kappelista
-
Kellotorni -
Sisäänkäynti -
Sisätiloja
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
- Erik Bryggman, Turun siunauskappeli. Turku 1948.
- Turun Ylösnousemus kappelin korjaus. Arkkitehti 7/1984.
- Janey Bennett, Sub Specie Aeternitas. Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli. Erik Bryggman 1891–1955. Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja 1991.
Aiheesta muualla
- Kappelin esittely Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilla
- Ylösnousemuskappelista Yle Teeman sivuilla
| Evankelis-luterilainen kirkko |
Henrikinkirkko • Hirvensalon kirkko • Kakskerran kirkko • Lutherin kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Paattisten kirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Katariinan kirkko • Pyhän Ristin kappeli • Turun linnan kirkko • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli |
|---|---|
| Muut kristilliset |
Betel-kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Turun helluntaiseurakunnan rukoushuone • Turun ortodoksinen kirkko |
| Muut uskonnolliset rakennukset |
Turun buddhalainen temppeli • Turun moskeija • Turun synagoga • Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon seurakuntakeskus |
| Tuhoutuneet |
Beetlehem-kirkko • Betanian kirkko • Immanuel-kappeli • Rouvasväen raamattuseuran rukoushuone |