Vladimir Krjutškov

Nykyisessä kontekstissa Vladimir Krjutškov on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Vladimir Krjutškov:n merkitys on tullut yhä selvemmäksi ajan myötä, sillä sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Vladimir Krjutškov:llä on ollut merkittävä rooli useilla eri aloilla yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​ammattimaiseen merkitykseen. Siksi on ratkaisevan tärkeää sukeltaa syvemmälle Vladimir Krjutškov:n analyysiin, jotta ymmärrät paremmin sen laajuuden ja seuraukset nykyään. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri näkökulmia Vladimir Krjutškov:een ja tarkastellaan sen monia puolia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä.

Vladimir Krjutškov vuonna 1990.

Vladimir Aleksandrovitš Krjutškov (ven. Влади́мир Алекса́ндрович Крючко́в, 19. helmikuuta 192423. marraskuuta 2007) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja entinen turvallisuuspalvelun upseeri ja KGB:n johtaja 1988–1991 ja 1988–1990 politbyroon jäsen.

Krjutškov palveli 1950-luvulla Neuvostoliiton diplomaattijoukoissa Unkarissa Juri Andropovin alaisuudessa vuoteen 1959. Hän työskenteli sen jälkeen kahdeksan vuotta keskuskomiteassa, kunnes liittyi KGB:hen vuonna 1967 yhdessä Andropovin kanssa. Hänet nimitettiin ensimmäisen direktoraatin päälliköksi 1974, vastuullaan ulkomaantiedustelu. Hän tuki mm. innokkaasti hyökkäystä Afganistaniin. Hänestä tuli myös KGB:n varajohtaja 1978 ja johtaja 1988 armeijakenraalin arvolla.

Krjutškov vastusti avoimesti Mihail Gorbatšovin uudistuksia ja tehosti KGB:n sotilaallista ja talousvakoilua. Krjutškov oli yksi Moskovan 1991 elokuun vallankaappauksen päätekijöistä "kahdeksan koplasta", eräiden tietojen mukaan sen todellinen johtaja. Venäjän duuma armahti Krjutškovin 1994.