Nykyisessä kontekstissa Vladimir Krjutškov on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Vladimir Krjutškov:n merkitys on tullut yhä selvemmäksi ajan myötä, sillä sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Vladimir Krjutškov:llä on ollut merkittävä rooli useilla eri aloilla yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ammattimaiseen merkitykseen. Siksi on ratkaisevan tärkeää sukeltaa syvemmälle Vladimir Krjutškov:n analyysiin, jotta ymmärrät paremmin sen laajuuden ja seuraukset nykyään. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri näkökulmia Vladimir Krjutškov:een ja tarkastellaan sen monia puolia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä.
Vladimir Aleksandrovitš Krjutškov (ven. Влади́мир Алекса́ндрович Крючко́в, 19. helmikuuta 1924 – 23. marraskuuta 2007) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja entinen turvallisuuspalvelun upseeri ja KGB:n johtaja 1988–1991 ja 1988–1990 politbyroon jäsen.
Krjutškov palveli 1950-luvulla Neuvostoliiton diplomaattijoukoissa Unkarissa Juri Andropovin alaisuudessa vuoteen 1959. Hän työskenteli sen jälkeen kahdeksan vuotta keskuskomiteassa, kunnes liittyi KGB:hen vuonna 1967 yhdessä Andropovin kanssa. Hänet nimitettiin ensimmäisen direktoraatin päälliköksi 1974, vastuullaan ulkomaantiedustelu. Hän tuki mm. innokkaasti hyökkäystä Afganistaniin. Hänestä tuli myös KGB:n varajohtaja 1978 ja johtaja 1988 armeijakenraalin arvolla.
Krjutškov vastusti avoimesti Mihail Gorbatšovin uudistuksia ja tehosti KGB:n sotilaallista ja talousvakoilua. Krjutškov oli yksi Moskovan 1991 elokuun vallankaappauksen päätekijöistä "kahdeksan koplasta", eräiden tietojen mukaan sen todellinen johtaja. Venäjän duuma armahti Krjutškovin 1994.
|