Viron politiikka

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Viron politiikka:tä perusteellisesti ja analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä. Viron politiikka on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion viime vuosina, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Ilmestymisestään lähtien Viron politiikka on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta tutkimustaan ​​kohtaan. Tämän artikkelin edetessä tutkimme Viron politiikka:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Sukeltaamme sen alkuperään, kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin tarjoamalla kattavan ja yksityiskohtaisen kuvan Viron politiikka:stä. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan kattavan analyysin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa.

Viron politiikka on Viron tasavallan (Eesti vabariik) politiikkaa. Sen tärkein toimielin on Viron parlamentti Riigikogu, jossa on 101 jäsentä. Toimeenpanovalta on Virossa hallituksella, jota johtaa pääministeri.

Vuoden 2016 hallitukseen nousivat keskustapuolue, sosiaalidemokraatit ja oikeistolainen Isänmaan ja Res Publican liitto.

Reformipuoluetta edustanut, vuodesta 2014 pääministerinä toiminut Taavi Roivas erosi hävittyään luottamuslauseäänestyksessä ja hallituskoalitionsa hajottua. Taustalla oli hallituskumppanien halu muodostaa yhteinen hallitus reformipuolueen sijasta keskustapuolueen kanssa sen jälkeen, kun keskustapuolueen johtoon oli valittu kiistellyn Edgar Savisaaren tilalle Jüri Ratas. Keskusta suhtautui Reformipuolueen lailla myönteisesti EU:hun ja sotilasliitto Natoon, mutta se oli halukas siirtämään Viron sisäpolitiikkaa hieman vasemmalle muun muassa korvaamalla maan 20 prosentin tasaveron progressiivisella mallilla.

Vuoden 2019 vaaleissa oikeistoliberaali reformipuolue sai 34 paikkaa, keskustapuolue sai 26 paikkaa, konservatiivinen kansanpuolue EKRE sai 19 paikkaa, konservatiivinen Isänmaa-puolue sai 12 paikkaa ja sosiaalidemokraatit sai 10 paikkaa. Populistinen Ekre nousi Viron kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja myös Kaja Kallasen johtama reformipuolue lisäsi kannatustaan ja säilyi Riigikogun suurimpana puolueena. Oppositiossa ollut reformipuolue oli aiemmin ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti vuosina 1999–2016. Huhtikuussa 2019 pääministeri Jüri Ratas muodosti uuden hallituksen, jossa olivat mukana keskustavasemmistolainen keskustapuolue sekä oikeistokonservatiiviset Viron konservatiivinen kansanpuolue Ekre ja Isänmaa-puolue. Oppositioon jäivät reformipuolue ja sosiaalidemokraattinen puolue. Pääministeri Jüri Ratasin edellisessä hallituksessa hänen johtamansa keskustapuolueen hallituskumppaneina olivat Isänmaa-puolue sekä Jevgeni Ossinovskin johtamat sosiaalidemokraatit. Nyt oikeistopopulistinen Ekre nousi ensimmäistä kertaa Viron hallitukseen. Uuden hallituksen 15:stä ministeristä naisia oli vain kaksi. Ekren puheenjohtaja Mart Helme tuli Viron sisäministeriksi ja hänen poikansa, puolueen varapuheenjohtaja Martin Helme valtiovarainministeriksi.

2020-luvulle tultaessa Viron poliittinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri oli kärjistynyt voimakkaaseen kahtiajakoon liberaalien ja konservatiivien välillä. Konservatiivisella puolella olivat talouspoliittisesti vasemmalla olevat mutta hyvin arvokonservatiiviset Ekre ja keskusta. Liberaalilla puolella taas olivat oikeistoliberaali reformi ja vasemmistoliberaali sosiaalidemokraattinen puolue sekä liberaalia kansainvälisyyttä edustava presidentti Kersti Kaljulaid. Tammikuussa 2021 pääministeri Rataksen hallitus kaatui korruptio-skandaalin seurauksena ja reformipuolueen johtaja Kaja Kallas muodosti uuden hallituksen, jossa ovat mukana reformipuolue ja keskustapuolue. Kallas on Viron ensimmäinen naispääministeri. Kallas erotti reformipuoluetta vastaan toimineen keskustapuolueen hallituksesta kesäkuussa 2022 ja heinäkuussa muodostettiin uusi hallitus, jonka muodostavat reformipuolue, SDE ja Isänmaa-puolue.

Lähteet