Vilhelm III (Alankomaat)
Nykymaailmassa Vilhelm III (Alankomaat) on erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa yhteiskuntaan eri näkökulmista. Vuosikymmenten ajan Vilhelm III (Alankomaat) on ollut eri alojen asiantuntijoiden, tutkijoiden ja ammattilaisten tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Sen vaikutus vaihtelee taloudesta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Vilhelm III (Alankomaat):een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita sen kehittäminen voi sisältää. Alkuperäistään nykypäivään Vilhelm III (Alankomaat) on aiheuttanut loputtomia keskusteluja ja pohdintoja, jotka ovat osaltaan rikastaneet tietoa tästä ilmiöstä.
| Vilhelm III | |
|---|---|
.jpg) | |
| Alankomaiden kuningas | |
| Valtakausi | 17. maaliskuuta 1849 – 23. marraskuuta 1890 |
| Edeltäjä | Vilhelm II |
| Seuraaja | Vilhelmiina |
| Luxemburgin suurherttua | |
| Valtakausi | 17. maaliskuuta 1849 – 23. marraskuuta 1890 |
| Edeltäjä | Vilhelm II |
| Seuraaja | Aadolf I |
| Syntynyt |
19. helmikuuta 1817 Bryssel, Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta |
| Kuollut |
23. marraskuuta 1890 (73 vuotta) Apeldoorn, Alankomaat |
| Puoliso |
Sophie von Württemberg Emma av Waldeck-Pymont |
| Lapset |
Vilhelm Maurice Alexander Vilhelmiina |
| Koko nimi | Willem Alexander Paul Frederik Lodewijk |
| Suku | Orania-Nassau |
| Isä | Vilhelm II |
| Äiti | Anna Pavlovna |
| Uskonto | protestantti |
Vilhelm III (Willem Alexander Paul Frederik Lodewijk, 19. helmikuuta 1817 – 23. marraskuuta 1890) oli Alankomaiden kuningas ja Luxemburgin suurherttua vuosina 1849–1890. Hänen vanhempansa olivat kuningas Vilhelm II sekä Anna Pavlovna, Venäjän keisari Aleksanteri I:n sisar.
Vilhelm inhosi isänsä tekemiä liberaaleja myönnytyksiä ja joutui heti valtaistuimelle noustuaan hankauksiin liberaalipuolueen kanssa. Vuonna 1862 hän lakkautti orjuuden Alankomaiden Länsi-Intiassa.
Vilhelm oli naimisissa kahdesti, ensin serkkunsa Sophie von Württembergin kanssa (1839–1877). Tästä liitosta syntyi kolme poikaa, Vilhelm, Morits ja Aleksanteri. Toisesta liitosta 1879 Emma av Waldeck-Pymontin kanssa syntyi tytär Vilhelmiina, josta tuli seuraava kuningatar.
Vilhelm III kuoli munuaissairauteen vuonna 1890. Hänen tyttärestä Vilhelmiinasta tuli kuningatar, koska Vilhelmin pojat olivat kuolleet ennen isäänsä.
Koska Luxemburgin kruununperimyslain mukaan naiset eivät voineet periä suurruhtinaskunnan kruunua, Vilhelm III:n kuoltua hänen seuraajakseen nousi Luxemburgissa Aadolf I.
Lähteet
- ↑ William III | Biography & Facts Encyclopædia Britannica. 19.11.2023. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
- ↑ The history of Luxembourg and its dynasties Cour grand-ducale. 2024. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelm III (Alankomaat) Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Vilhelm II |
Alankomaiden hallitsija 1849–1890 |
Seuraaja: Vilhelmiina |
|
Edeltäjä: Vilhelm II |
Luxemburgin suurherttua 1817–1890 |
Seuraaja: Aadolf |
| ||||||||||||||||||||||
