Vasili Kuznetsov
Tässä artikkelissa tutkimme Vasili Kuznetsov:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota laajemman ja kattavamman näkemyksen sen merkityksestä ja vaikutuksista ympäristöömme. Opimme sen historiasta, sen vaikutuksista nyky-yhteiskunnassa sekä sen mahdollisesta tulevasta kehityksestä. Monitieteisestä lähestymistavasta lähestymme Vasili Kuznetsov:ta eri näkökulmista, mukaan lukien kulttuurisista, taloudellisista, teknologisista ja tieteellisistä näkökohdista. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla toivomme tarjoavamme lukijalle kattavan näkemyksen Vasili Kuznetsov:stä ja kutsuen heitä pohtimaan ja osallistumaan keskusteluun tästä kiehtovasta aiheesta.
.jpg)
Vasili Vasiljevitš Kuznetsov (13. helmikuuta 1901 Sovilofka – 31. tammikuuta 1990 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko. Hän toimi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana ja valtionpäämiehenä kolmeen eri kertaan; vuosina 1982–1983, 1984 ja 1985.
Kuznetsov ei toiminut koskaan pitkäaikaisesti virassaan, sillä hänet oli valittu väliaikaiseksi korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi ja valtionpäämieheksi. Syyt tähän olivat vuonna 1982 Leonid Brežnevin kuolema, vuonna 1984 Juri Andropovin kuolema ja vuonna 1985 Konstantin Tšernenkon kuolema. Uransa aiemmassa vaiheessa Kuznetsov toimi Neuvostoliiton varaulkoministerinä vuosina 1955–77. Hänet valittiin 7. lokakuuta 1977 Neuvostoliiton ensimmäiseksi varapresidentiksi.
Insinööriksi kouluttautunut Kuznetsov liittyi kommunistiseen puolueeseen 1927. Työskenneltyään monien tehtaiden johdossa hän sai 1940 nimityksen valtion suunnitteluelimen varapuheenjohtajaksi. Sodan aikana hän palveli puolustuskomiteassa. Vuosina 1944–1954 Kuznetsov oli Neuvostoliiton ammatillisen järjestön puheenjohtaja ja Maailman ammattiyhdistysten liiton WFTU:n varapuheenjohtaja. Vuonna 1954 hänet nimitettiin suurlähettilääksi Pekingiin ja 1955 varaulkoministeriksi.
Lähteet
- ↑ https://www.britannica.com/biography/Vasily-Vasilyevich-Kuznetsov
- ↑ Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 17. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
- ↑ Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 108. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
| ||||||||
.svg){kind=small}
| ||||||||||||||
