Vähä-Vuotunki
Nykyään Vähä-Vuotunki on aihe, joka kiinnittää miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Vähä-Vuotunki on onnistunut saavuttamaan näkyvän paikan eri elämänalueilla joko historiallisen merkityksensä, nykyyhteiskunnan vaikutuksensa tai arkielämän merkityksen vuoksi. Ilmestymisestään lähtien Vähä-Vuotunki on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja uteliaissa, jotka ovat omistaneet aikaa ja vaivaa sen vaikutusten ymmärtämiseen ja analysoimiseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vähä-Vuotunki:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa tarjoamalla globaalin ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on onnistunut ylittämään rajat ja kulttuurit.
| Vähä-Vuotunki | |
|---|---|
 Järvinäkymä pohjoisen Haudanlahdesta kaakkoon |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Oulu, Vuotto |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Vuotonoja |
| Järvinumero | 60.026.1.010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 94 m |
| Rantaviiva | 6,24 km |
| Pinta-ala | 1,1 km² |
 Vähä-Vuotto |
|
|
|
|
Vähä-Vuotunki eli Vähä-Vuotto on järvi Oulun kaupungin (entisen Ylikiimingin kunnan) itäosassa Ylivuoton kylässä Vuoton kaupunginosassa lähellä Utajärven kunnanrajaa. Järven korkeus on 94 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvi laskee Kiiminkijokeen Vuotonojan ja Vepsänjoen kautta.
Vähä-Vuotunki on muodostunut noin 7 400 vuotta sitten, kun se erkani Litorinamerestä maankohoamisen myötä.
Järvessä on kaksi saarta, Tiironsaari ja Kettusaari. Pohjoisrannalla on Vaarintupa-niminen kota, liiteri ja laavu. Kota oli aiemmin länsirannalla, jonne johtavat yhä pitkospuut Alapääsuon yli. Myös Kettusaaressa on laavu. Vähä-Vuoton kylän asustusta on järven itärannalla, samoin kuin kesämökkejä. Järven rannat ovat muuten asumattomia. Eteläisimmän Lieju-nimisen lahden rannalla on suurehko Lieppäänsuo-niminen suo.
Lähteet
- ↑ a b c Vähä-Vuotunki Järviwiki. 1.2.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2011.
