Nykymaailmassa Torsten Wilhelm Forstén on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Johtuipa sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin, sen merkitys tieteen alalla tai sen vaikutus historiaan, Torsten Wilhelm Forstén:stä on tullut kaikenikäisten ja -ammattilaisten ihmisten yleinen kiinnostava aihe. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Torsten Wilhelm Forstén:een, analysoimalla sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä ajan myötä. Torsten Wilhelm Forstén on ollut alkuperästään tämän päivän kehitykseen asti tutkimuksen ja keskustelun aiheena, ja se on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta niissä, jotka haluavat oppia siitä lisää.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Torsten Wilhelm Forstén (9. elokuuta 1817 Kuopio – 2. syyskuuta 1861 Hamina) oli suomalainen opettaja ja runoilija.
Forsténin vanhemmat olivat kamarineuvos Carl Gabriel Forstén ja piispa Johan Molanderin tytär Maria Charlotta Molander. Taidemaalari, piirtäjä ja runoilija Lennart Forstén oli hänen kaksoisveljensä.
Forstén toimi Haminan kadettikoulun maantiedon opettajana ja rehtorin apulaisena. Hän kirjoitti 13 runoa veljensä Lennart Forsténin 1846 toimittamaan runokokoelmaan Finska kadetten sekä osallistui teoksen Finland framställdt i teckningar (1845–1852) kuvittamiseen yhdellä piirroksella. Lisäksi hän kirjoitti neljä runoa Emil von Qvantenin runokirjaan Lärkan (1844). Ollessaan komennuksella Baltassa ja Sorokissa hän lähetti kolme matkakertomusta, jotka julkaistiin Helsingfors Tidningarissa 1843.
Forstén oli naimisissa puolalaisen Konstanzia Antonia Malinovskajan kanssa. Historioitsija, Pietarin yliopiston dosentti ja historian professori Georg August Forstén oli heidän poikansa. Alma ja Olga Forstén olivat naimisissa kahden muun pojan kanssa.