Tämän päivän artikkelissa perehdymme Tekniikan lisensiaatti:n kiehtovaan maailmaan. Perustamisestaan lähtien Tekniikan lisensiaatti on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena, ja se on kiinnittänyt niiden huomion, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vivahteita ja monimutkaisuutta. Kautta historian Tekniikan lisensiaatti on ollut lukemattomien keskustelujen, keskustelujen ja pohdiskelujen päähenkilö, ja se on aihe, joka kattaa monenlaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Kun tutkittavaa ja analysoitavaa on niin paljon, on selvää, että Tekniikan lisensiaatti on edelleen ajankohtainen aihe, joka herättää kiinnostuksen niin tutkijoissa, harrastajissa kuin uteliaissakin. Tässä artikkelissa tutkimme Tekniikan lisensiaatti:n kohokohtia, sukeltaen sen historiaan, kehitykseen ja sen vaikutuksiin yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Tekniikan lisensiaatti (TkL, engl. Licentiate of Science (Technology), Lic.Sc. (Tech.)) on teknis-tieteellisen alan tieteellinen jatkotutkinto. Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto, useimmiten diplomi-insinöörin tutkinto. Nykyään lisensiaatintutkinto jätetään kuitenkin usein suorittamatta ja tähdätään maisterintutkinnosta suoraan tohtorintutkintoon. Lisensiaatintutkintoon kuuluvat lisensiaatintyö sekä sitä tukevat syventävät opinnot. Näitä tutkintoon liittyviä maisterintutkinnon jälkeisiä syventäviä opintoja tarvitaan yhtä paljon kuin tohtorintutkintoon (aiemmin noin 60 opintopistettä, vuoden 2013 alusta 40 opintopistettä lähes kaikissa yliopistoissa), joten lisensiaatti voi valmistua tohtoriksi tekemällä vain väitöskirjan. Lisensiaatin tutkinnolla ei kuitenkaan ole selkeätä sijaa Bolognan prosessin mukaisessa tutkintoluokittelussa.
| Yliopistotutkinnot | |
|---|---|
| Ammattikorkeakoulututkinnot |