Sukkanauharitarikunta:n aihe on viime aikoina kiinnittänyt yhteiskunnan huomion. Kiinnostuksen ja merkityksen kasvaessa eri aloilla Sukkanauharitarikunta on synnyttänyt keskustelua, keskustelua ja analyyseja eri aloilla. Kulttuurin vaikutuksesta talouteen Sukkanauharitarikunta on osoittautunut erittäin tärkeäksi aiheeksi nykyään. Tässä artikkelissa tutkimme Sukkanauharitarikunta:een liittyviä eri näkökohtia korostaen sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä. Sukeltamme kriittisellä ja analyyttisellä lähestymistavalla Sukkanauharitarikunta:n maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Sukkanauharitarikunta (engl. Order of the Garter) on englantilainen, Edvard III:n vuonna 1348 perustama kunniaritarikunta. Kertoman mukaan Edvard perusti ritarikunnan elvyttääkseen pyöreän pöydän ritarikunnan kuningas Artturin legendoista. Ritarikunnan nimi puolestaan tulee kertoman mukaan tapauksesta, jossa Edvard tanssi railakkaasti ja hänen sininen sukkanauhansa putosi lattialle.
Ritarikunnan tunnuslause Honi soit qui mal y pense (suom. "häpeä sille, joka tästä pahaa ajattelee") on keskiranskaa. Ritarikunnan jäsenyys suodaan erittäin harvoille ja sen voi myöntää ainoastaan monarkki, jonka lisäksi ritarikunnassa on vain 24 täysivaltaista jäsentä. Heidän lisäkseen ritarikuntaan voi kuulua joitakin muita jäseniä, jotka ovat yleensä oman ja muiden maiden kuninkaallisia. Ritarikunta on Englannin arvostetuin, ja vanhin olemassa oleva kunniaritarikunta.
Myönnettävät arvonimet ovat Knight Companion (KG) ja Lady Companion (LG). Luokkia ritarikunnassa on vain yksi:
Ritarikunnan jäseniä ovat tai ovat olleet entinen pääministeri John Major, Mount Everestin valloittanut Sir Edmund Hillary ja entinen pääministeri Margaret Thatcher. Nykyisiä ulkomaisia sukkanauharitareita ovat esimerkiksi Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, entinen Alankomaiden kuningatar Beatrix ja Norjan kuningas Harald V.