Sirpa Tabet
Sirpa Tabet:n aihe on ollut mielenkiintoisen ja keskustelun aiheena läpi historian. Muinaisista ajoista lähtien Sirpa Tabet on ollut merkittävällä paikalla elämässämme, ja se on vaikuttanut tapaamme ajatella, toimia ja tuntea. Tässä artikkelissa tutkimme Sirpa Tabet:n eri puolia ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sirpa Tabet on jättänyt lähtemisestä nykyaikaiseen kehitykseen lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan, ja tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin sen tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Artikkelin historian perusteella osa aiemmin lähteeksi merkatuista linkeistä on nyt aiheesta muualla -osiossa. Viitteet pitäisi siis lisätä, että mikä on mistäkin. Henkilöhistorian lisäksi yleistä tuotannosta -osio lähteistettävä, kun näkemysten esittäjä ei selviä artikkelista. |
| Sirpa Tabet | |
|---|---|
 Sirpa Tabet Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2006. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. syyskuuta 1943 Riihimäki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | Rikoskirjallisuus |
| Esikoisteos | Punainen metsä (1989) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Sirpa Marja Tabet (s. 18. syyskuuta 1943 Riihimäki) on suomalainen rikoskirjailija, joka on kirjoittanut myös historiallisia rikosromaaneja. Hänen teoksensa ovat psykologisia jännäreitä.
Henkilöhistoria
Sirpa Tabet syntyi Riihimäellä 1943. Tabet oli jo lapsena kiinnostunut kirjallisuudesta: 11-vuotiaana hän luki ensimmäisen dekkarinsa, Agatha Christien Aikataulukon arvoituksen ja kirjoitti ensimmäiset tarinansa, jotka olivat villistä lännestä kertovia tarinoita ja romanttisia sarjakuvakertomuksia. Dekkarikirjallisuudesta kirjoitettu kouluaine ei tosin miellyttänyt opettajaa, vaan arvosanaksi tuli vitonen.
Kirjailijan ura sai vielä odottaa, sillä Tabet ryhtyi opiskelemaan kauppatiedettä. Hän suoritti ekonomin tutkinnon 1967 ja työskenteli useissa yrityksissä ja yhdistyksissä. Vuoteen 1990 asti hän toimi Grafia ry:n toiminnanjohtajana ennen kuin ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja muutti Kiskoon. Hän on naimisissa ranskalaissyntyisen Alain Tabet'n kanssa, ja he asuvat nykyään Karjalohjalla.
Tabet'n esikoisromaani oli 1989 ilmestynyt Punainen metsä. Se hyödynsi sekä historiallisen romaanin että dekkarikirjallisuuden perinteitä tavalla, joka oli uutta suomalaisessa kirjallisuudessa. Vielä samana vuonna ilmestyi nykyaikaan sijoittuva rikosromaani Voi minun lintuni.
Sen jälkeen melko tasaiseen tahtiin ilmestyneet kirjat ovat vakiinnuttaneet Tabet'n aseman suomalaisessa dekkarikirjallisuudessa, vaikkei hän painosmäärissä mitattuna olekaan Suomen myydyimpiä dekkarikirjailijoita. Hänen jännitysromaaninsa Kissan vuosi (1995) pohjalta on tehty tv-sarja Kadonnut näky.
Yleistä tuotannosta
Tabet'n kirjat poikkeavat perinteisestä dekkarista siinä mielessä, että päähenkilönä ei ole rikoksiin erikoistunut ammattilainen tai edes harrastelija. Sen sijaan Tabet'n kirjojen päähenkilöt ovat tavallisia ihmisiä ja yleensä naisia, eikä päähenkilö pysy tavallisesti kirjasta toiseen samana. Naispäähenkilö yhdistää Tabet'ta suomalaisiin naisdekkarikirjailijoihin, kuten Eeva Tenhuseen ja Leena Lehtolaiseen, jotka lukeutuvat myös Tabet'n omiin dekkarisuosikkeihin.
Tabet'n historiallisten rikosromaanien Punainen metsä, Tähkäyö ja Hämärän lapset naispäähenkilöiden kautta kuvataan myös naisen asemaa historiallisina aikoina vähän samaan tapaan kuin Kaari Utrion historiallisissa romaaneissa, joskin yliluonnollinen ja psykologinen aines on kirjassa vahvempi ja tiivistyy loppua kohti. Toisaalta nykyajan kirjoissa tulee esiin myös nyky-yhteiskunta, eivätkä sen ongelmatkaan jää näkymättömiin.
Tabet'n kirjoja on vaikea luokittaa tyhjentävästi: epäilemättä ne ovat rikosromaaneja, mutta osassa kirjoista on myös historiallisen romaanin tai kauhukirjallisuuden piirteitä. Toisaalta teoksista löytyy myös rakkausromaanien piirteitä ja psykologista tarkastelua. Perinteisiin dekkareihin Tabet'n kirjoja yhdistää melkein loppuun asti arvoitukseksi jäävä murhaajan henkilöllisyys.
Teokset
- Punainen metsä. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10545-0.
- Voi minun lintuni. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10545-0.
- Ovi. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11439-5.
- Jesreelin koirat. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11903-6.
- Tähkäyö. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12400-5.
- Kissan vuosi. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13839-1.
- Hämärän lapset. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15023-5.
- Äidin tyttö. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-15586-5.
- Yöleikki. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16249-7.
- Varjomies. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17594-7.
- Lohikäärmetalvi. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18222-6.
- Syyttäjä, poliisi ja tuomari. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-19064-4.
- Raitio, Risto (toim.): Kultainen peura. Helsinki: Suomen dekkariseura, 2004. ISBN 951-98602-1-5.
- Onnen kauppaa. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20489-0.
- Kaikki kaupan. Helsinki: CrimeTime, 2013. ISBN 978-952-289-109-9.
Lähteet
- Lehtinen, Päivi 2003: Unelma-ammattina jännityskirjailija. Helsingin Sanomat 18.9.2003.
- Lehtolainen, Leena: Sirpa sukeltaa menneisyyteen. Ruumiin kulttuuri, 1992, 9. vsk, nro 4, s. 15-17, 51.
- Mehto, Eeva: Vapaus ja seikkailu kiehtovat dekkarikirjailija Sirpa Tabetia. Kirjakauppalehti, 2001, 103. vsk, nro 3, s. 8-10.
Viitteet
- ↑ a b Elias-kirjailijat: Sirpa Tabet
Aiheesta muualla
- Autio, Maria: Sirba Tabet. Sanojen aika/Kirjasampo.
- Tapiainen, Tommi: Sirpa Tabet. Koulukanava.
- Tenkanen, Henna: Dekkarin rajat liikkeessä Leena Lehtolaisen teoksissa Ensimmäinen murhani ja Luminainen Sanelma 1997. 1997. Arkistoitu 8.5.2006. Viitattu 22.6.2020.
- Uusimaa, Terttu: Sirpa Tabet. DekkariNetti.
- Risto Raitio: Sirpa Tabet on heikkona mysteereihin (Arkistoitu – Internet Archive). Ruumiin kulttuuri 3/2006.
| ||||||||||
