Seemiläiset kielet
Nykymaailmassa Seemiläiset kielet on aihe, joka on saanut suurta merkitystä useilla alueilla. Tieteestä populaarikulttuuriin Seemiläiset kielet on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Ajan myötä Seemiläiset kielet on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe, joka vaikuttaa sekä yksittäisiin päätöksiin että julkiseen politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Seemiläiset kielet:n eri puolia, sen vaikutuksia ja vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Syvällisen analyysin avulla se pyrkii valaisemaan tätä kiehtovaa aihetta ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Seemiläiset kielet on afroaasialaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä. Seemiläisiä kieliä puhuu yli 250 miljoonaa ihmistä Lähi-idässä ja Pohjois- sekä Itä-Afrikassa. Maantieteellisesti seemiläiset kielet ovat afroaasialaisen kielikunnan koillinen ryhmä ja ainoa, jonka kieliä puhutaan Aasiassa. Ryhmän laajimmin puhuttu kieli nykyisin on arabia. Seuraavaksi eniten puhujia on amharalla, heprealla ja tigrinjalla. Maailman kielistä seemiläiset kielet olivat ensimmäisten joukossa joita alettiin kirjoittaa – akkadia kolmannen vuosituhannen puolivälissä eaa. Kieliryhmän nimi juontuu Nooan pojasta Seemistä.
Kielioppi
Seemiläisiä kieliä yhdistää se, että eri sanat koostuvat kolmesta juurikonsonantista. Vokaalit ja erilaiset liitteet muodostavat juuren kanssa eri sanoja. Usein juuret ovat samoja eri kielten välillä.
Luokittelu
Seemiläisten kielten luokittelu ei ole täysin vakiintunut. Alla Huehnergardin ja Rubinin vuonna 2011 julkaistun luokittelun pääkohdat:
- itäseemiläiset
- länsiseemiläiset
- keskiseemiläiset
- etiopianseemiläiset
- nykyeteläarabialaiset
Maltan kieli kuuluu arabian kieliryhmään. Syyrian kieli kuuluu aramealaiseen kieliryhmään.
Lähteet
- ↑ Zuckermann, Ghil'ad (2012), Burning Issues in Afro-Asiatic Linguistics (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ a b Semitic Glottolog.org. Viitattu 16.10.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seemiläiset kielet Wikimedia Commonsissa
