Sedimenttikivilaji
Tässä artikkelissa analysoimme Sedimenttikivilaji:tä eri näkökulmista, jotta voimme ymmärtää sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Sedimenttikivilaji on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, koska se on merkityksellinen useilla eri aloilla taloustieteestä populaarikulttuuriin. Vuosien varrella Sedimenttikivilaji on ollut tutkijoiden, aktivistien ja jopa poliittisten johtajien keskustelun ja analyysin kohteena. Tässä mielessä on olennaista tutkia Sedimenttikivilaji:n eri puolia ymmärtääksemme sen vaikutukset ympäristöömme sekä sen vaikutukset tulevaisuuteen.
Sedimenttikivilajit eli kerrostuneet kivilajit ovat jään, tuulen tai veden vaikutuksesta lajittunutta ja sedimentaatioaltaaseen kerrostunutta kivennäis- tai eloperäistä ainesta, joka sedimenttikerroksissa kasvavan paineen ja kohoavan lämpötilan johdosta aikojen kuluessa tiivistyy kiveksi. Savesta tulee savikiveä, hiekasta hiekkakiveä, kalkkiliejusta kerrostunutta kalkkikiveä ja turpeesta ja muusta kasvijätteestä kivihiiltä.
Sedimenttikivet muodostuvat sedimenttien eli irtaimien maalajien kovettuessa. Sedimenttejä syntyy, kun magmakivet, metamorfiset kivet tai vanhemmat sedimenttikivet rapautuvat ja kuluvat ja kun näin irronnut aines kulkeutuu ja kerrostuu uudelle paikalle. Sedimenttejä voi syntyä myös eloperäisen aineksen kerrostuessa sekä orgaanisen tai kemiallisen saostumisen tuloksena.
Öljy ja maakaasu ovat syntyneet meressä eläneiden kasvien ja eläinten muodostamasta sedimenttikivestä. Kasvi- ja eläinkudokset muuttuivat fysikaalisten ja kemiallisten prosessien seurauksena hiilivedyksi, josta raakaöljy ja maakaasu pääasiassa muodostuvat.
Sedimenttikivien kolme pääryhmää, joihin kuuluu 95 % kaikista sedimenttikivistä
Sedimenttikivet jaetaan materiaalin luonteen ja kerrostumisprosessien perusteella kolmeen ryhmään:
- Klastiset sedimentit
- Orgaaniset sedimentit, biogeeniset sedimentit ja biokemialliset sedimentit
- Kemialliset sedimentit
Sedimenttikivien rakenteet voidaan jakaa
- erosionaalisiin
- kerrostumisen aikaisiin
- kerrostumisen jälkeisiin
- biogeenisiin
Useat näistä piirteistä kertovat kuljetusprosesseista ja sedimentaatioympäristöistä.
Sedimentaatio on aineksen kulutusta, kuljetusta ja kerrostumista. Kulutusprosesseja ovat rapautuminen ja eroosio.
Lähteet
- Maaperägeologista sanastoa: Sedimentti Geologian tutkimuskeskus GTK / Tietoaineistot/maaperägeologinen sanasto. Arkistoitu 26.10.2008. Viitattu 25.9.2020.
- Grönholm, Sari (toim-) & Alviola, Reijo, et al.: ”Sedimenttikivet”, Retkeilijän kiviopas, s. 46. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, 2006. ISBN 951-690-973-6. Arkisto 9.4.2018 (viitattu 25.9.2020).
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sedimenttikivilaji Wikimedia Commonsissa
- Äärelä, Carita: Primaarirakenteet Geologia.fi. 29, 2018. Viitattu 25.9.2020.
- Kivilajien jaottelu ja syntytavat Kaiva.fi. Viitattu 25.9.2020.
- Kähkönen, Yrjö & Lehtinen, Martti: ”2. Geologian peruskäsitteitä”, Suomen kallioperä : 3000 vuosimiljoonaa. Helsinki: Suomen geologinen seura, 1998. ISBN 952-90-9260-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.9.2020).