Tämän päivän artikkelissa puhumme Sankt Pölten:stä, aiheesta, josta on keskusteltu ja tutkittu monta vuotta. Ilmestymisestään lähtien Sankt Pölten on herättänyt kiinnostusta eri yhteisöissä ja siitä on keskusteltu eri alueilla. Tässä artikkelissa analysoimme Sankt Pölten:n tärkeimpiä näkökohtia ja tutkimme sen alkuperää, vaikutuksia ja vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi käsittelemme Sankt Pölten:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia sekä mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen tuomiin haasteisiin vastaamiseksi. Toivomme, että tämä artikkeli kiinnostaa niitä, jotka haluavat ymmärtää paremmin Sankt Pölten:tä, ja että se voi toimia lähtökohtana tuleville pohdiskeluille ja keskusteluille tästä aiheesta.
Sankt Pölten St. Pölten |
|
---|---|
vaakuna |
|
Sankt Pölten |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Itävalta |
Osavaltio | Ala-Itävalta |
Hallinto | |
– Pormestari | Matthias Stadler |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 108,48 km² |
Korkeus | 267 m |
Väkiluku (1.1.2017) | 54 213 |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 3100 |
Suuntanumero(t) | 02742 |
Sankt Pölten (myös St. Pölten) on Ala-Itävallan osavaltion pääkaupunki Itävallassa. Kaupungin asukasluku oli 54 213 (2017).
Kaupungin vanhimmat osat sijaitsevat roomalaisten 200–400-luvuilla rakentaman Aelium Cetium -nimisen kaupungin alueella. Vuonna 799 kaupunki tunnettiin nimellä Treisma. Myöhemmin kaupunki on tunnettu nimillä Sankt Hippolyt ja Sankt Polyt. Kaupunkioikeuden Sankt Pölten sai vuonna 1050 ja vuonna 1159 kaupungista tuli piispanistuin.