Samppalinnan maauimala

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Samppalinnan maauimala:een liittyvää. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyään, sen sovellusten kautta eri alueilla ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Samppalinnan maauimala:tä perusteellisesti, erittelemme sen tärkeimmät ominaisuudet ja korostamme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi nostamme esiin erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, joita Samppalinnan maauimala:n ympärillä on, sekä mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia, joita niillä voi olla jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tällä artikkelilla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Samppalinnan maauimala:stä, jotta lukijat saisivat laajemman ja vakaamman käsityksen tästä aiheesta.

Samppalinnan maauimala sijaitsee Aurajoen välittömässä läheisyydessä Turun keskustassa.

Samppalinnan maauimala on Turussa Samppalinnanpuistossa sijaitseva, arkkitehti Abel Sandelinin suunnittelema maauimala. Maauimala valmistui vuonna 1955 ja vihittiin käyttöön vuonna 1956.

Maauimalan rakennussuunnitelmat laadittiin Turun kaupungin talorakennusosastolla, jota johti kaupunginarkkitehti A. S. Sandelin. Maauimalan rakennustyöt alkoivat vuonna 1953 louhintatöillä, harjannostajaisia vietettiin 29.11.1954 ja maauimala avattiin yleisölle juhannukseksi 22.6.1955. Tällöin olivat valmiina 50 metriä pitkä ja 3 675 kuutiometriä käsittävä kaarevalinjainen pääallas, 800 istumapaikkaa käsittävä katsomo alapuolisine pukuhuoneineen ja valvomoineen, hyppytornit (toisen tasot 5 m, 7½ m ja 10 m sekä toisen 3 m ja hyppylauta 1 m), auringonottotasot (2 000 seisomapaikkaa) sekä kioskirakennus. Myös ylärinteeseen sijoitettu lastenallas kuului alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta se valmistui vasta pari vuotta myöhemmin, vuonna 1957. Maauimalan rakennustöistä vastasi kaupungin rakennusosasto ja työpäällikkönä toimi E. Lönkä.lähde?

Maauimalassa on kaksi allasta: 50 metrin pituinen suuri allas ja lasten allas. Suuremman altaan reunalla on hyppytorni, jonka hyppytasot sijaitsevat 5, 7½ ja 10 metrin korkeuksilla.

Samppalinnan maauimala suunniteltiin alun perin vuoden 1952 Helsingin olympialaisten uimalajien suorituspaikaksi. Uimalajit kisattiin kuitenkin muualla ja Turkuun rakennettiin vuonna 1952 maauimalan sijasta nykyisin Veritas Stadionina tunnettu jalkapallostadion.

Kesällä 1969 Samppalinnan maauimala houkutteli 225 000 kävijää ja 41 vuotta myöhemmin kesällä 2010 yhä noin 150 000 kävijää. Nykyisin kävijöitä on normaalikesinä noin 110 000–120 000.

Lähteet

  1. Mikko Laaksonen & Juri Nummelin: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805352.
  2. a b c d Salokorpi, Sinikka (toim.): Uima-altaat, s. 125–127. Espoo: Weilin + Göös, 1970.
  3. Raitio, Lasse: Uimarit pesevät altaan talkootyönä. Turun Sanomat, 25.4.2006. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.7.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Samppalinnan menestyksekäs uintikausi päättyy perjantaina 30.9.2010. Turun kaupunki. Arkistoitu 16.12.2013. Viitattu 16.12.2013.

Aiheesta muualla