Sakramentti
Nykymaailmassa Sakramentti:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Sakramentti on syntymästään lähtien herättänyt kiinnostusta ja huomion niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Se on aihe, josta on keskusteltu, keskusteltu ja analysoitu eri alueilla, sillä sen vaikutukset ja laajuus ylittävät rajat ja kattavat monia jokapäiväisen elämän osa-alueita. Sakramentti:llä on osoitettu olevan merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja siihen, miten ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sakramentti-ilmiötä ja sen merkitystä nykyään analysoimalla sen vaikutuksia ja roolia modernin yhteiskunnan eri näkökohtien kehityksessä ja muuttamisessa.
Sakramentti on kristillisen kirkon pyhä toimitus. Eri kristillisillä kirkoilla on erilaisia sakramentin määritelmiä ja eri määrä sakramentteja. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa on seitsemän sakramenttia: kaste, konfirmaatio (vahvistus, mirhavoitelu), pappisvihkimys, avioliitto, ehtoollinen (eukaristia), rippi (parannus, katumus) ja sairaiden voitelu. Protestanttisissa kirkoissa sakramentteja on kaksi tai kolme: kaste ja ehtoollinen ja mahdollisesti rippi.
Alkuperä
Latinan kielen sana sacramentum tarkoitti alun perin sotilaan lippuvalaa tai riitapuolten pyhäkköön jättämää panttia. Vastaava kreikan sana on mysterion (μυστήριον), salaisuus.
Sakramentit eri kirkkokunnissa
Katolisen kirkon sakramentit
Katolisessa kirkossa on seitsemän sakramenttia: kaste, vahvistus (konfirmaatio), palveluvirka (papiksi vihkiminen), avioliitto, eukaristia (ehtoollinen), parannuksen sakramentti (rippi) ja sairaiden voitelu.
Ortodoksisen kirkon sakramentit
Ortodoksisessa kirkossa sakramenttien lukumäärä ei ole vakiintunut, mutta sakramenteiksi luetaan samat toimitukset kuin katolisessa kirkossakin: kaste, mirhavoitelu (konfirmaatio), ehtoollinen, katumus (rippi), pappeus (pappisvihkimys eli vihkimyssakramentti), avioliitto ja sairaanvoitelu. Lisäksi sakramentteina on aiemmin pidetty muun muassa hautausta, vedenpyhitystä, mirhan valmistusta, munkiksi tai nunnaksi vihkimystä ja kirkon vihkimistä.
Ortodoksisessa kirkossa sakramentit – joita nimitetään mysteerioiksi tai mysteereiksi – ovat armon näkyviä välikappaleita, joiden kautta ja avulla ihmiset saavat Pyhän Hengen lahjan. Mikään kirkolliskokous ei ole määritellyt eikä vahvistanut ortodoksisen kirkon mysteerioitten lukumäärää.
Evankelis-luterilaisen kirkon sakramentit
Luterilainen reformaatio piti sakramentteina kastetta ja ehtoollista. Luterilaisessa kirkossa sakramenteiksi on määritelty vain ne toimitukset, jotka kirkko katsoo Jeesuksen asettaneen. Augsburgin tunnustus mainitsee sakramenteista puhuessaan myös ripin.
Lähteet
- ↑ a b c d e Hakusana sakramentti teoksessa Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 10. osa, Rad–Sio, s. 373–373. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4.
- ↑ Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-4478-8.
- ↑ McCabe, Herbert: Mitä katolinen kirkko opettaa: Uusi katekismus, s. 20. (The Teaching of the Catholic Church: A New Catechism of Christian Doctrine, 1986.) Suomentanut Pentti Laukama. Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 1987. ISBN 951-9386-50-5.
- ↑ Piispa Arseni: Ortodoksinen sanasto, s. 193–194. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15657-8.
- ↑ Ortodoksinen sanasto, s. 193.
- ↑ Augsburgin tunnustus. Suomentanut Olavi Castrén. Pieksämäki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1961.
Aiheesta muualla
- Suomen evenkelis-luterilaisen kirkon katekismus: Sakramentit (Arkistoitu – Internet Archive).
- Suomen ortodoksinen kirkko, sakramentit.
- Sakramentit. Ortodoksi.net.
- Ev.lut. Tunnustuskirjat, Augsburgin tunnustuksen puolustus: Sakramenttien luku ja käyttö (Arkistoitu – Internet Archive)