Säätyvaltiopäivät 1904
Tervetuloa Säätyvaltiopäivät 1904:n artikkeliin, jossa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia tähän päivään niin merkitykselliseen aiheeseen liittyviä näkökohtia. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia näkökulmia, viimeaikaisia tutkimuksia, tilastotietoja ja asiantuntijoiden lausuntoja, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin Säätyvaltiopäivät 1904:n merkitystä elämässämme. Tutkimme perusteellisesti Säätyvaltiopäivät 1904:n kaikkia ulottuvuuksia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa tarjotaksemme lukijoillemme täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta. Riippumatta aiemman tietämyksesi tasosta Säätyvaltiopäivät 1904:stä, tämän artikkelin tarkoituksena on herättää kiinnostuksesi ja rikastuttaa ymmärrystäsi tästä tärkeästä aiheesta.
| Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1904–1905 | ||
|---|---|---|
| Kesto | 8.12.1904–15.4.1905 | |
| Aatelissääty | Constantin Linder (1904), Ossian Wuorenheimo, Ritarihuone | |
| Pappissääty | Gustaf Johansson Säätytalo | |
| Porvarissääty | Hugo Lilius Säätytalo | |
| Talonpoikaissääty | Kaarle Ojanen Säätytalo | |
| Keskeisiä päätöksiä | ||
| valtiosääntö | Suuri anomus | |
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niillä Venäjän vastainen oppositioasenne oli voimakkaimmillaan. Säädyt hyväksyivät Suuren anomuksen, jossa pyydettiin keisaria luopumaan kaikista sortotoimista.
Edustajat
Aatelissääty
Aatelissäädyn puhemiehiä eli maamarsalkkoja olivat Constantin Linder (valtiopäivien alusta 25.1.1905 asti) ja Ossian Wuorenheimo (27.2.1905 alkaen, varamaamarsalkka siihen asti). Heidät mukaan luettuna valtiopäiville aatelissäädyssä osallistuneita olivat seuraavat henkilöt:
Pappissääty
Säädyn puhemiehenä oli arkkipiispa Gustaf Johansson ja varapuhemiehenä Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh. Piispoina säädyssä olivat myös Savonlinnan ja Kuopion hiippakuntien piispat, Otto Immanuel Colliander ja Juho Rudolf Forsman (myöh. Koskimies). Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:
Piispat:
- Arkkipiispa Gustaf Johansson (säädyn puhemies), Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh (varapuhemies), Savonlinnan hiippakunnan piispa Otto Immanuel Colliander ja Kuopion hiippakunnan piispa Juho Rudolf Forsman.
Papiston edustajat:
- Turun arkkihiippakunnan papiston valitsemat: Alavuden kirkkoherra Karl August Schroderus, professori Robert Hermanson, professori Otto Donner, Naantalin kirkkoherra Edvard Hannula, Maarian kirkkoherra Ivar Markus Tallgren, Ilmajoen kappalainen Ilmanen, Ähtävän kirkkoherra Ivar Rudolf Forsman, Sauvon kirkkoherra Johan Wilhelm Wartiainen, Merikarvian kirkkoherra Gustaf Adolf Heman, Kannuksen kirkkoherra Isak August Björklund, Lapuan kirkkoherra Wilhelmi Malmivaara ja Uudenkaupungin kirkkoherra Wilhelm Roos (jonka tilalle tuli Maskun kirkkoherra Henrik Eliel Wegelius).
- Porvoon hiippakunnan papiston valitsemat: Uuraisten kirkkoherra Arnold Melcher Berger, Tampereen ensimmäinen kappalainen Karl Oskar Fontell, Hattulan kirkkoherra Johan Jakob Westerlund, Someron kirkkoherra Erik Karanen, Hämeenlinnan ja Vanajan kirkkoherra Josua Johansson, professori Johan Richard Danielson, professori Georg Gustaf Alexander Rosenqvist, professori Allan Serlachius ja Tampereen suomalaisen reaalilyseon lehtori Johan Abraham Maunu.
- Savonlinnan hiippakunnan papiston valitsemat: Säämingin kirkkoherra Juuso Hedberg, Kangasniemen kirkkoherra Ludvig Alexander Wennerström, Impilahden kirkkoherra Aleksander Auvinen, Uukuniemen kirkkoherra Alexander Gustaf Walle Juuan kirkkoherra Fredrik Hellman, Kurkijoen kirkkoherra Gustaf Petterson, Viipurin ruotsalaisen klassillisen lyseon lehtori Adiel Bergroth ja Parikkalan kirkkoherra Julius Immanuel Gummerus.
- Kuopion hiippakunnan papiston valitsemat: Kuopion kirkkoherra Johannes Schwartzberg, Leppävirran kirkkoherra Henrik Edvard Schroderus, Piippolan kirkkoherra Niilo Karlsberg, Alatornion kirkkoherra Eljas Lönnrot, Karttulan kirkkoherra Eero Hyvärinen ja Tornion kirkkoherra Josef Joakim Simelius.
- Yliopiston valitsemat: professori Johan Wilhelm Runeberg ja dosentti Kustavi Grotenfelt.
- Turun hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon rehtori Vilhelm Rosenqvist ja Turun suomalaisen klassillisen lyseon lehtori Knut Svanljung.
- Porvoon hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: Tampereen suomalaisen reaalilyseon lehtori Alexander Verner Theodor Malin ja professori Ivar Heikel.
- Savonlinnan hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: Sortavalan suomalaisen reaalilyseon lehtori Oskar Adolf Forsström ja professori Emil Nestor Setälä.
- Kuopion hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: professori Ernst Gustaf Palmén.
Puhemies mukaan luettuna säädyn edustajien lukumäärä oli 48. Sellaisia edustajia, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet millekään valtiopäiville pappissäädyssä, oli neljätoista, eli lähes kolmannes kaikista säädyn valtiopäivämiehistä.
Porvarissääty
Porvarissäädyn puhemies oli Hugo Lilius ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:
Talonpoikaissääty
Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Kaarle Ojanen mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Emil Almberg ja sihteerinä Juho Kusti Paasikivi:
Lähteet
- ↑ Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Suuri anomus Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Haapaniemi P: Eduskunnan historia (1809-1945) Historian havinaa. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.
- ↑ Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 459–463.
- ↑ Österbladh 1934, s. 463.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 319. Helsinki: Otava, 1926.
| ||||||||||
