Tässä artikkelissa tutkimme Rauni (nimi):n kiehtovaa maailmaa ja sitä, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Rauni (nimi) on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt asiaankuuluvia keskusteluja sen tärkeydestä. Kautta historian Rauni (nimi) on ollut tutkimuksen ja pohdinnan lähde, ja sen vaikutus on leimannut merkittävästi eri tieteenalojen kehitystä. Tässä mielessä on merkityksellistä analysoida, miten Rauni (nimi) on kehittynyt ajan myötä ja mikä sen rooli on ollut elävämme todellisuuden muokkaamisessa. Lisäksi käsittelemme Rauni (nimi):n eri näkökulmia ja mielipiteitä ymmärtääksemme sen todellisen ulottuvuuden ja laajuuden. Syvän ja objektiivisen analyysin avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Rauni (nimi):stä ja sen vaikutuksista nykyään.
| Rauni | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 15. heinäkuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | 25. kesäkuuta |
| Muunnelmia | Rauna |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | suomalaisen mytologian Rauni, skandinaavinen rönn = pihlaja, tai Ragna, Ragnhild |
Rauni on suomalainen naisen ja varsinkin aikaisemmin myös miehen etunimi sekä sukunimi. Nimi johtuu mahdollisesti skandinaavisesta sanasta raun, nykyruotsiksi rönn, joka tarkoittaa pihlajaa. Mikael Agricolan mukaan Rauni oli yksi muinaisten karjalaisten palvomista jumalista. Toisaalta Rauni saattaa olla muunnos skandinaavisista Ragn- alkuisista nimistä kuten Ragna tai Ragnhild.
Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut vuoden 2019 loppuun mennessä 6426 Rauni-nimistä naista ja noin 1080 Rauni-nimistä miestä. Heistä suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Rauni oli aikoinaan sukupuolineutraali nimi, mutta alkoi sittemmin vakiintua naisennimeksi ja miehennimenä syrjäytyä, kun vastaavaksi miehennimeksi vakiintui Rauno. Raunin nimipäivä on 15. heinäkuuta.