Raatimies
Nykymaailmassa Raatimies on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Raatimies on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntaan, talouteen tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään nykypäivään Raatimies on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä edistysaskeleita, jotka ovat leimanneet ihmiskunnan historiaa. Tässä artikkelissa tutkimme Raatimies:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Epäilemättä Raatimies on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee tutkimisen ja ymmärtämisen kokonaisuudessaan.
Raatimies (ruots. rådman) oli Länsi-Euroopan kaupungeissa 1100–1800-luvuilla toimineiden raatien jäsenen kutsumanimi. Raati päätti itsehallinnollisten kaupunkien asioista. Keskiajalta lähtien raatimiehet olivat kaupungin porvariston keskuudesta valittuja luottamustoimisia henkilöitä, joita oli isoissa kaupungeissa useita kymmeniä. Raadin puheenjohtajana oli pormestari (heitäkin oli useita eri tehtäviä hoitamaan). 1600–1700-luvuilla Ruotsin valtakunnassa raati jakautui maistraatiksi ja raastuvanoikeudeksi. Raastuvanoikeuden jäseninä toimivat lakimieskoulutuksen saaneet oikeusneuvosmiehet ja vailla oikeudellista koulutusta olevat kunnallisneuvosmiehet (joita pitkään nimitettiin raatimiehiksi).
Lähteet
- ↑ Halmesvirta, Anssi & Ojala & Roiko-Jokela & Vilkuna: Historian sanakirja. Gummerus. Jyväskylä, 1999. ISBN 951-20-5089-7.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raatimies Wikimedia Commonsissa
