Röntgenium

Tässä artikkelissa tutkimme Röntgenium:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Röntgenium on ollut kiinnostava aihe vuosia, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Röntgenium on jättänyt merkittävän jäljen nykymaailmaan taloudessa, politiikassa, kulttuurissa ja teknologiassa merkityksestään. Tämän analyysin aikana tarkastelemme Röntgenium:n eri puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ympäristöämme. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Röntgenium:n eri puolia ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa.

Darmstadtium ← Röntgenium → Kopernikium
Au
↑
Rg
↓
-  
 
 


Yleistä
Nimi Röntgenium
Tunnus Rg
Järjestysluku 111
Luokka siirtymämetalli
Lohko d-lohko
Ryhmä 11
Jakso 7
Värioletettavasti metallinen
Löytövuosi, löytäjä 1994, Peter Armbrusterin ryhmä
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)(282)
Orbitaalirakenne 5f146d107s1
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 18, 1
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto oletettavasti kiinteä
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K)
CAS-numero54386-24-2
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Röntgenium (aiemmin unununium, tunnus Uuu tai eka-kulta) on superraskas alkuaine. Sen järjestysluku on 111 ja kemiallinen merkki Rg. Alkuaineen löysi Peter Armbrusterin ryhmä Raskaiden ionien tutkimuslaitoksessa (saks. Gesellschaft für Schwerionenforschung) Darmstadissa Saksassa 8. joulukuuta 1994. Röntgeniumia valmistettiin törmäyttämällä vismutti- ja nikkeliatomeja. Alkuaine sai nimensä maineikkaan saksalaisen fyysikon Wilhelm Röntgenin mukaan. Puhtaan ja sovelletun kemian kansainvälinen yhteisö IUPAC hyväksyi röntgenium-nimen 1. marraskuuta 2004 korvaamaan alkuaineesta käytettyä väliaikaista nimeä unununium.

Röntgenium on keinotekoisesti valmistettu alkuaine, jonka pitkäaikaisimman isotoopin 282Rg puoliintumisaika on 1,6 minuuttia. Se on luultavasti raskas, kiinteä ja hohtava metalli, joka saattaa muistuttaa kemiallisilta ominaisuuksiltaan kultaa, sillä se sijaitsee kullan alapuolella I B-sivuryhmässä.lähde? Sen väriä ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa tietää.

Isotoopit

Röntgeniumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Sille tunnetaan ainakin seitsemän radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 272–282. Massalukujen 273 ja 275–277 isotooppeja ei tunneta. Isotoopeista vakain on 282Rg, jonka puoliintumisaika on noin 1,6 minuuttia. Seuraavaksi stabiileimmat ovat 281Rg, jonka puoliintumisajaksi on mitattu 24±8 sekuntia, ja 280Rg (noin 4,3 s). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat merkittävästi alle yhden sekunnin. Röntgeniumilla saattaa olla yksi tai useampi meta­stabiili ydinisomeeri, mutta yhtään sellaista ei ole vielä onnistuttu varmistamaan kokeellisesti.

Röntgeniumin isotoopit hajoavat pelkästään alfahajoamisella, poikkeuksena 281Rg, joka hajoaa yksinomaan spontaanilla fissiolla. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden olemassaolo ja puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan (vuonna 2016):

Isotooppi Puoliintumisaika Löytövuosi Hajoamistyyppi ja intensiteetti
272Rg 4,5±1,0 ms 1995 α=100
274Rg 29±18 ms 2004 α≈100
278Rg 8±5 ms 2007 α=100
279Rg 180±110 ms 2004 α=100
280Rg 4,3±0,7 s 2004 α=100
281Rg 24±8 s 2010 SF=100
282Rg 1,6±0,7 min 2004 α=100

Huomautukset

  1. ↑ Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille, että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa, että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.

Lähteet

  1. ↑ a b c Audi, G. ym.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 8.4.2018. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot