Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Prepositio, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Prepositio on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Prepositio:llä on ollut keskeinen rooli eri tieteenalojen kehityksessä ja se on merkinnyt tärkeitä virstanpylväitä ihmisen kehityksessä. Siksi on tärkeää syventyä sen olennaisimpiin näkökohtiin, analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tutkia sen tutkimuksesta nousevia tulevaisuudennäkymiä. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Prepositio:stä, auttaa ymmärtämään ja pohtimaan sen merkitystä nykymaailmassa.
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms. (vrt. adverbi). Suomen kielessä prepositioita on vähän, ja niiden asemesta käytetään useimmiten sijamuotoja ja postpositioita. Koska monesti samaakin sanaa voidaan käyttää sekä pre- että postpositiona, niistä käytetään usein yleisnimitystä adpositio. Prepositioina niitä käytetään usein vakiintuneissa sanonnoissa tai arkaaisessa, runollisessa kielessä. Sitä vastoin prepositiot ovat yleisiä esimerkiksi germaanisissa ja romaanisissa kielissä. Monia vieraiden kielten prepositioita vastaavat suomen kielessä myös sijapäätteet.
Suomen eri prepositioiden yhteydessä pääsana on yleensä partitiivissa tai myös genetiivissä. Esimerkiksi latinassa ja saksassa joidenkin prepositioiden yhteydessä käytetään pääsanan akkusatiivia, toisten yhteydessä taas datiivia.
Esimerkkejä suomen kielen prepositioista: