Paroni
Nykymaailmassa Paroni:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen aihe eri elämänaloilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Paroni on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt suurta kiinnostusta yleisössä. Paroni:n ympärillä on lukuisia tutkimuksia, tutkimuksia ja keskusteluja, jotka osoittavat sen tärkeyden ja tarpeen ymmärtää se perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Paroni:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Lisäksi pohdimme Paroni:n mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia jokapäiväisessä elämässämme sekä eri toimialojen ja sektoreiden kehityksessä.
Paroni (myös parooni) on kreiviä alempi aatelisarvo.
Ranskassa sitä alettiin 1100-luvulla käyttää kaikista merkittävää läänitystä hallussaan pitävistä aatelisista, 1200-luvun lopussa vain suoraan kuninkaalta läänityksensä saaneista. Täten se oli muita aatelisarvoja korkeampi. Kuitenkin 1300-luvulla paroni katsottiin kreiviä alemmaksi, vaikka monilla paroneilla oli laajemmat omistukset kuin kreiveillä. Ranskan kuningas Ludvig XIV alensi paronin arvoa edelleen jakamalla monia paronin arvoja ilman arvoon liittyvää maaomaisuutta. Myöhemmin Napoleon I jatkoi perinnettä.
Paronin arvo on ollut käytössä myös Englannissa, Skotlannissa, Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Italiassa, Navarrassa, Aragoniassa ja Venäjällä. Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa paronia vastaava aatelisarvo on vapaaherra, joita usein puhutellaan paroneina. Baltian maissa ja Venäjällä paroni on vapaaherraa vastaava virallinen arvo.
Suomessa
Suomen aateliin on introdusoitu 63 vapaaherrallista sukua, joista mieslinjaisena on säilynyt 25. Suomen alueella myönnettiin useita läänitysalueita vapaaherrakunniksi 1500- ja 1600-luvuilla. Vapaaherrakuntien läänitykset peruttiin vuoden 1680 reduktiossa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paroni Wikimedia Commonsissa
|
