Panathinaïkó-stadion
Tänään uppoudumme Panathinaïkó-stadion:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Panathinaïkó-stadion on jättänyt lähtemättömän jäljen elämäämme yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tämän artikkelin kautta tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Panathinaïkó-stadion:stä yleisen kiinnostavan aiheen, sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle matkalle Panathinaïkó-stadion:n sydämeen, jossa saat selville sen salaisuudet, myytit ja todellisuudet sekä sen vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme. Älä missaa tätä tilaisuutta tutustua Panathinaïkó-stadion:een perusteellisesti ja laajentaa tietämystäsi tästä jännittävästä aiheesta!
| Panathinaïkó-stadion | |
|---|---|
| Kallimármaro | |
 Panathinaïkó-stadion vuoden 2004 kesäolympialaisten aikaan. |
|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti | Ateena, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Avattu | 1896, 1906 |
| Omistaja | Kreikan olympiakomitea |
| Arkkitehti | Anastásios Metaxás, Ernst Ziller |
| Katsojakapasiteetti | |
|
60 000 |
|
 |
|
Panathinaïkó-stadion (kreik. Παναθηναϊκό Στάδιο, Panathinaïkó Stádio, Panateenalainen stadion, ”Kaikkien ateenalaisten stadion”) eli Kallimármaro (Καλλιμάρμαρο, ”Kaunismarmorinen”) on urheilustadion Ateenassa Kreikassa. Stadion on maailman vanhimpia urheilustadioneita ja se on rakennettu Ateenan antiikin aikaisen stadionin raunioiden paikalle nykyaikaisia olympialaisia varten.
Historia
Alkuperäistä antiikin aikaista stadionia käytettiin Panathenaia-juhlaan kuuluneissa kisoissa. Kisoja on järjestetty viimeistään vuodesta 566/565 eaa. lähtien. Stadion oli alun perin puurakenteinen ja rakennettu luonnonlaaksoon Ardettos- ja Agra-kukkuloiden väliin Ilissos-joen etelärannalle.
Vuonna 329 eaa. stadion rakennettiin uudestaan Lykurgos Ateenalaisen johdolla. Tuolloin se käsitti suoran yhden stadionin mittaisen juoksuradan. Vuonna 140 stadion rakennettiin kokonaan Pentelikon-vuoren marmorista Herodes Atticuksen kustantamana. Samalla siihen rakennettiin kaareva pää ja juoksuradan pituus kaksinkertaistui.
Roomalaisella ajalla stadionia käytettiin myös gladiaattorinäytäntöihin. Antiikin ajan päätyttyä stadion jäi käytöstä, sillä kisat nähtiin kristillisellä keskiajalla osana pakanallista kulttuuria ja uskontoa. Stadionin marmorit käytettiin uudelleen muihin rakennuksiin tai poltettiin kalkiksi.
Stadionin osia löydettiin arkeologisissa kaivauksissa vuonna 1836. Se päätettiin rakentaa uudestaan antiikin aikaiselle paikalle ja mahdollisimman samannäköiseksi. Nykyisessä rakennuksessa ei kuitenkaan ole jäljellä käytännössä mitään alkuperäisiä osia. Stadionia käytettiin jo niin kutsutuissa Zappaan olympialaisissa vuosina 1870 ja 1875. Lopullinen ennallistus perustui Ernst Zillerin paikalla tekemiin tutkimuksiin. Varsinaisena arkkitehtina toimi Anastásios Metaxás. Stadion oli vuoden 1896 kesäolympialaisten pääpaikka, vaikka se olikin tuolloin vielä keskeneräinen. Lopullisesti se valmistui vuoden 1906 välikisojen käyttöön.
Stadion kunnostettiin uudelleen vuosina 2003–2004. Vuoden 2004 kesäolympialaisissa stadion toimi jousiammuntakenttänä sekä maratonjuoksun maalina.
Rakennus ja käyttö
Nykyinen stadion on rakennettu alkuperäisen tavoin kokonaan Pentelikon-vuoren marmorista. Stadion noudattaa antiikin aikaisten stadioneiden hevosenkenkämuotoa, koska se rakennettiin ennen kuin nykyaikaisten stadioneiden mitat standardoitiin. Koko rakennuksen pituus on noin 255 metriä ja leveys noin 128 metriä. Nykyisen juoksuradan pituus on noin 420 metriä.
Stadionilla on paikkoja 60 000 hengelle. Stadionilla järjestetään nykyisin monenlaisia tilaisuuksia. Se on myös vuosittain lokakuussa juostavan Ateenan maratonin maali. Rakennus on yksi Ateenan suosituimpia turistinähtävyyksiä.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Παναθηναϊκό Στάδιο - Panathenaic Stadium. Stadionin verkkosivut. (kreikaksi) (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panathinaïkó-stadion Wikimedia Commonsissa
